Siirry sisältöön

Asiakkaalle

Tulevaisuuden suunnitteluun on hyvä pysähtyä lähikuukausina diagnoosin jälkeen.

Suunnittelun avulla voitte luoda omannäköisenne tulevaisuuden ja varautua etukäteen mahdollisiin elämänvarrella tuleviin asioihin. Esimerkiksi omaan hoitotahtoon voi hyvissä ajoin kirjata itselleen tärkeitä asioita ja toiveita esimerkiksi hoidon suhteen. On tärkeää, että omat toiveet tulevat esille niin, että sinä ja läheisesi voitte jatkaa omannäköistänne elämää. ​

Jotta tulevaisuuden suunnittelua voidaan tehdä, tarvitaan tietoa muistisairauden asteesta ja muistisairauksiin liittyvistä oireista ja toimintakyvyn muutoksista. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma on tärkeä työväline myös tulevaisuuden suunnittelussa.

Sinun ja läheisesi on hyvä miettiä myös arkisten asioiden hoitamista. Toisen henkilön puolesta voi asioida terveydenhuollossa tai apteekissa ja tällöin tarvitaan henkilön suostumus / valtuutus. ​

Valtakirjalla läheinen voi hoitaa esimerkiksi toisen tiliä. Kaikki muut järjestelyt, kuten valtakirja, ovat ensisijaisia ennen kuin harkitaan edunvalvontaa tai edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamista.

Edunvalvontavaltuutus on keino varautua tulevaisuuteen. Se on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi asioidensa hoitamiseen. Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa ja sen tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävästi sen merkityksen ja sisällön. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. ​

Edunvalvojaa voidaan tarvita tilanteissa, kun esimerkiksi henkilön sairaus on heikentänyt hänen kykyään valvoa omia etujaan. Edunvalvojana voi olla yksityishenkilö tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvojan määrää digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. ​

Hoitotahdon avulla kerrotaan omaa hoitoa koskeva tahto ennakkoon. Hoitotahdossa voi terveydenhuollon henkilökuntaa sitovasti kieltää tietynlaisen hoidon antamisen. Se kannattaa laatia kirjallisena, vaikka suullisesti ilmaistuna se on yhtä pätevä. Kirjallinen hoitotahto on hyvä liittää potilasasiakirjoihin ja viedä myös sähköiseen potilastietokantaan (Omakanta). ​

Elämänlaatutestamentti voidaan tehdä hoitotahdon lisäksi. Siinä voi kertoa itselle tärkeät arkielämänasiat. Ne tulee ottaa huomioon tilanteissa, jolloin ei itse enää pysty ilmaisemaan toiveitaan. ​

Ammattilaiselle

Kun muistisairaus on todettu, niin muistisairaudesta tulee kertoa rehellisesti, mutta toivon ylläpitäminen ja rohkaiseminen on tärkeää. Voimavarakeskeinen lähestymistapa ohjaa toimintakyvyn ylläpitämiseen. ​

Alkuvaiheessa on hyvä varata aikaa siihen, että diagnoosi tulee ymmärretyksi ja että muistisairas ja läheiset voivat jatkaa omannäköistään elämäänsä. Tulevaisuuden suunnitteluun on hyvä pysähtyä lähikuukausina diagnoosin jälkeen, koska mieltä askarruttaa moni kysymys. Tärkeää on, että muistisairaan omat toiveet tulevat kuulluksi.​

Muistisairaan hoidon merkittävänä tavoitteena on elämänlaadun turvaaminen sairauden kaikissa vaiheissa.​

Hoitoon kuuluvat potilaan: ​

  • Elämäntavan ja taustan vaaliminen​
  • Arvokkuuden ja sosiaalisen verkoston ylläpitäminen​
  • Autonomian turvaaminen.

Jo diagnoosikäynnin yhteydessä asiasta monesti on hyvä keskustella joko potilaan, läheisen tai lääkärin aloitteesta. Tuolloin voi tarvittaessa konsultoida myös muita ammattilaisia, kuten sosiaalityöntekijää.

Erityisesti tulevaisuuden suunnitteluun liittyviä asioita on syytä käydä läpi diagnoosin jälkeisellä ensimmäisellä seurantakäynnillä. Myös kaikilla tulevilla käynneillä asiaan on tarvittaessa hyvä palata. Linkki lääkärin ja muistihoitajan seurantakäynti ​

Ennakoimalla pystytään varautumaan tulevaisuudessa tapahtuviin muutoksiin ja varmistamaan turvallista asumista ja antamaan sairastuneelle ja läheiselle tukea ja apuja. Läheisten kanssa on jo alkuvaiheessa syytä miettiä ja keskustella siitä, kuka on ensisijainen yhteyshenkilö ja kenelle terveydenhuolto voi luovuttaa potilaan tietoja.

Muistisairaan tulevaisuuden suunnittelu oikeudellisin keinoin

Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt, 2017. Terveysportti.