Siirry sisältöön

Asiakkaalle

Sinun ja läheisesi on mahdollista saada arjen tueksi erilaisia sosiaaliturvan tukimuotoja, kuten esimerkiksi erilaisia etuuksia ja palveluita. Yleisimpiä tukimuotoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi ovat esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeen saajan asumistuki, lääkekorvaukset, omaishoidontuki ja erilaiset kuntoutuspalvelut. ​

Lisätietoa ja apua tukien hakemiseen saat muistihoitajaltasi tai muistikoordinaattoriltasi. Myös Ikäihmisten palvelujen asiakasohjausyksiköt sekä sairaalan ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat apunasi.​

KELA

Tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kokopäiväisesti eläkkeellä. Heillä on esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, kuten muistisairaus. Edellytyksenä on, että heidän toimintakykynsä on alentunut vähintään vuoden ajaksi, ja he tarvitsevat apua, tukea, ohjausta tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa vähintään viikoittain. Hoitotuki voidaan myöntää perushoitotukena, korotettuna hoitotukena tai ylimpänä hoitotukena. Hoitotuen tarkoituksena on tukea kotona asumista, hoitoa ja esimerkiksi kuntoutusta.

Asumistukea voi saada, jos asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Tukea voi saada vakinaiseen vuokra- ja omistusasuntoon.

Lääkkeiden erityiskorvattavuutta, rajoitettua peruskorvattavuutta tai kliinisten ravintovalmisteiden korvattavuutta tulee aina hakea erikseen. Käytännössä hakeminen tapahtuu toimittamalla B-lausunto Kelaan, eikä varsinaista hakemusta tarvita.


Peruskorvaus (40%) ja alempi erityiskorvaus (65%) maksetaan lääkettä ostettaessa suoraan lääkkeen hinnasta ilman omavastuuosuutta. Ylempään (100%) erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä peritään lääkekohtainen omavastuu jokaiselta ostokerralta valmistetta kohden.


Lääkkeillä on vuosittainen alkuomavastuu. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas on oikeutettu saamaan lisäkorvausta.

KELA järjestää myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, jotka auttavat sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin ​muutoksiin. Kursseilta saat tietoa sairaudestasi, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin. Sopeutumisvalmennus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena. Sopeutumisvalmennuskursseista saat lisätietoa mm muistihoitajalta, sosiaalityöntekijältä ja järjestöistä. Kurssihakemukseen tarvitset liitteeksi B lääkärinlausunnon, jota voit pyytää hoitavalta lääkäriltäsi.

KELA järjestää myös moniammatillista yksilökuntoutusta, johon sinulla on mahdollisuus hakea.

Voi saada, kun matkustaa julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon. Matkan syy tulee olla sairaus tai esimerkiksi kuntoutus. Kuntoutuksen matkan Kela-korvauksen edellytyksenä on Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätös. Lisäksi taksimatkat tulee tilata Kelan alueellisilta sopimuskumppaneilta (ns. Kela-taksi).

Joissain tilanteissa saattaa olla tarve hakea toimeentulotukea. Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin.

Toimeentulotuki muodostuu Kelan perustoimeentulotuesta ja kunnan täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kunta tekee harkinnanvaraisen päätöksen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.

VEROHALLINTO

Joissain veroasioissa on hyvä muistaa, että muistisairaus on niissä huomioon otettava asia. Lisätietoja saat esimerkiksi oman alueesi asiakasohjausyksiköstäsi tai sosiaalityöntekijöiltä. ​

Sosiaalihuollon palveluita voi ostaa arvonlisäverottomasti

Kotitalousvähennys

Veronmaksukyvyn alennusvähennys

Vähennykset. Mitä voi vähentää verotuksessa?

Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen ja verovapautuksen hakeminen

KUNNAN TUET: Sosiaalipalvelut / Kunnan palvelut/ Ikäihmisten palvelut

Omaishoidolla tarkoitetaan sairastuneen hoitamista läheisen avulla. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavan tarvitsemista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja vapaapäivistä sekä muista omaishoitoa tukevista palveluista.

Omaishoidontuella on myöntämisperusteet, jotka perustuvat muistisairaan toimintakykyyn ja avun tarpeeseen. Ota yhteys oman kunnan ikäihmisten asiakasohjausyksikköön. Omaishoidon tuki perustuu palvelutarpeenarviointiin, joka tehdään asiakasohjausyksikön kautta. ​

Lisätietoa saat esimerkiksi Muistiliiton tai Omaishoitajaliiton sivuilta:

Monissa kunnissa järjestetään palveluliikennettä, jota kannattaa ensisijaisesti hyödyntää. Kunta järjestää kuitenkin liikkumista tukevia palveluita henkilöille, joilla on sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät voi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuullisen suuria vaikeuksia. Palvelua voi saada esimerkiksi asioimiseen tai virkistykseen.

Lisätietoa saat esimerkiksi oman kuntasi asiakasohjausyksiköstä.

Vammaispalvelulain nojalla voidaan vaikeavammaiselle kustantaa mm. asunnonmuutostöitä, kuljetuspalveluja ja henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtainen apu tulee joskus harkittavaksi.

Muistisairaus voi oikeuttaa vammaispalveluihin. Etuuksia haetaan kotipaikkakunan sosiaalitoimesta. ​

Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö:​

  • Palvelutarpeen arvioinnin kautta saat tarpeesi mukaiset palvelu, kuten kotihoidon palvelut. Kotona asumista tukevista palveluista voit lukea lisää asumisen vaihtoehdot/ kotona asuminen
  • Apuvälineet ja hoitotarvikkeet
  • Asunnonmuutostyöt

Vammaiskortti

Vapaaehtoinen ja maksullinen kortti, joka toimii vammaisten henkilöiden kommunikoinnin ja osallistumisen välineenä Suomessa ja EU-maissa. Kortilla voi osoittaa vammaisuutensa tai avustajan tarpeen esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa tai erilaisissa tapahtumissa. Kortin voi saada, jos saa esimerkiksi eläkettä saavan hoitotukea tai läheinen saa omaishoidontukea.​

Mikä on vammaiskortti ja miten sitä haen?

Huomioitavaa lisäksi:

Terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto​

Maksukatto on säädetty estämään kohtuuttoman korkeaksi nousevaa maksurasitusta. Kertymäkausi on kalenterivuosi. Maksujen seuranta on palvelujen käyttäjän vastuulla.​

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies.

Potilasasiamiehen tehtävänä on: neuvoa potilaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; neuvoa ja tarvittaessa avustaa potilasta potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa, tiedottaa potilaan oikeuksista ja
toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi:

  • Hoitoon pääsyä tai joutumista
  • Ongelmia tiedonsaannissa
  • Potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista
  • Epäilyä potilas- tai lääkevahingosta
  • Rekisteritietojen tarkastusta
  • Tietosuojaa
  • Tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun

Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla myös kahden tai useamman kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakkaita sosiaalihuoltoon ja asiakkaan oikeuksiin liittyvissä asioissa.

Sosiaaliasiamiehen tehtävät perustuvat asiakaslakiin. Asiakaslain mukaan sosiaaliasiamies:

  • Neuvoo sosiaalihuollon asiakkaita heidän asemaansa ja oikeuksiinsa liittyvissä asioissa,
  • Avustaa asiakasta tarvittaessa tekemään muistutuksen kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle,
  • Tiedottaa asiakkaan oikeuksista,
  • Toimii muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä
  • Seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvityksen vuosittain kunnanhallitukselle.

Talous- ja velkaneuvontaa saa mm. valtion oikeusaputoimistoista. Neuvonta on maksutonta.

Ammattilaiselle

KELA

  • Tarkoitettu henkilölle, joka ovat kokopäiväisesti eläkkeellä ja joilla on esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, kuten muistisairaus. Edellytyksenä on, että hänen toimintakykynsä on alentunut vähintään vuoden ajaksi ja hän tarvitsee apua, tukea, ohjausta tai valvontaa henkilökohtaisissa toiminnoissa vähintään viikoittain.
  • Hoitotuki voidaan myöntää perushoitotukena, korotettuna hoitotukena tai ylimpänä hoitotukena. Hoitotukea voidaan tarkistaa avun tarpeen kasvaessa, jolloin tarvitaan uusi hakemus. Hoitotuen tarkoituksena on tukea kotona asumista, hoitoa ja esimerkiksi kuntoutusta.
  • Hakemus: Eläkettä saavan hoitotuki/ 16 vuotta täyttäneen vammaistuki EV 256​
    • Hakemukseen kirjataan tarkasti, minkälaista haittaa sairaudesta on, ja millaista apua, tukea, ohjausta ja valvontaa hakija tarvitsee sekä millaisia kustannuksia se aiheuttaa.
    • Hakemuksen voi tehdä itse tai siihen voi pyytää läheisen tai terveynhuollon/sosiaalihuollon ammattihenkilön apua​
    • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan tuore C- tai laaja B-lääkärinlausunto. ​

Eläkettä saavan hoitotuki.

Asumistukea voi saada, jos asuu vakinaisesti Suomessa, on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Tukea voi saada vakinaiseen vuokra- ja omistusasuntoon. ​

  • Hakemus: Eläkkeensaajan asumistuki (AE 1)
    • Liitteeksi tarvitaan: 1. Selvitys asumismenoista (vuokrasopimus, vuokran tai vastikkeen maksukuitti) 2. Selvitys (sairastuneen) omista sekä puolison tuloista, että omaisuudesta 3. Selvitykset veloista ja velkojen koroista. ​
    • Mikäli ei ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, voidaan selvittää mahdollisuutta saada yleistä asumistukea: Yleinen asumistuki (AT 1)​

Eläkkeensaajan asumistuki

Yleinen asumistuki

Lääkkeiden erityiskorvattavuutta, rajoitettua peruskorvattavuutta tai kliinisten ravintovalmisteiden korvattavuutta tulee aina hakea erikseen. Käytännössä hakeminen tapahtuu toimittamalla B-lausunto Kelaan, eikä varsinaista hakemusta tarvita.


Peruskorvaus (40%) ja alempi erityiskorvaus (65%) maksetaan lääkettä ostettaessa suoraan lääkkeen hinnasta ilman omavastuuosuutta. Ylempään (100%) erityiskorvausluokkaan kuuluvista lääkkeistä peritään lääkekohtainen omavastuu jokaiselta ostokerralta valmistetta kohden.


Lääkkeillä on vuosittainen alkuomavastuu. Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas on oikeutettu saamaan lisäkorvausta.

Lääkekorvaukset

Kela järjestää myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, jotka auttavat sopeutumaan sairauden tai ​vamman mukanaan tuomiin muutoksiin. Kursseilta saat tietoa sairaudestasi, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin. ​

Sopeutumisvalmennus toteutetaan ryhmämuotoisena kuntoutuksena.

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

KELA järjestää myös moniammatillista yksilökuntoutusta, johon asiakkaalla on mahdollisuus hakea.

KUNNAN TUET: Sosiaalipalvelut / Kunnan palvelut/ Ikäihmisten palvelut

Omaishoidolla tarkoitetaan sairastuneen hoitamista läheisen avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavan tarvitsemista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja vapaapäivistä sekä muista omaishoitoa tukevista palveluista.

Tukea haetaan omasta kotikunnasta. Tukea myönnetään/ maksetaan kotikunnan määrärahojen rajoissa sovittujen myöntämisperusteiden mukaisesti.

Laki omaishoidon tuesta

Etuudet ja oikeudet. Muistiliitto.

Muistisairaus voi oikeuttaa vammaispalveluihin ja muistisairaat tuleekin tunnistaa YK:n vammaissopimuksen sekä vammaispalvelulain- ja asetuksen piiriin kuuluviksi. Palveluihin kuuluu esimerkiksi kuljetuspalvelut tai henkilökohtainen apu.

Palvelujen myöntämisen tai niiden evääminen tulee perustua yksilölliseen arvioon toimintakyvystä, ei diagnoosiin, henkilön ikään tai totuttuihin ​käytäntöihin ja ohjeisiin.​

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Vammaispalvelujen käsikirja

EU:n uusi strategia vammaisten ihmisten oikeuksista. Tähän strategiaan sisältyy myös muistisairaat ihmiset.

YK:n vammaisten ihmisten yleissopimus, jonka soveltamisen piiriin myös muistisairaat eli kognitiivisesti vammaiset kuuluvat

Eduskunnan oikeusasiamiehen (EOA) kertomus vuodelta 2019, jossa EOA ottaa kantaa siihen, että muistisairaat kuuluvat YK:n vammaisten ihmisten yleissopimuksen piiriin, ks. sivu 57

Kunta järjestää liikkumista tukevia palveluita. Monessa kunnassa toimii palveluliikenne, jota ensisijaisesti on hyvä ohjata käyttämään. Kunta voi myös myöntää kuljetuspalvelua sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilölle, jolla on liikkumisvaikeuksia, mutta ei ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun. Palvelua haetaan kunnasta. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tarveharkintainen ja määrärahasidonnainen. Palvelua voi saada esimerkiksi asioimiseen tai virkistykseen. Matkojen määrää ei ole määritelty sosiaalihuoltolaissa.


Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita on kunnan järjestettävä vaikeavammaiselle, jos henkilö sairautensa tai vammansa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnan täytyy järjestää vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa myöntämiskriteerien täyttyessä.


Kela-taksia voidaan käyttää, kun matkustetaan terveyskeskukseen, sairaalaan tai kuntoutukseen. Palvelun hakemiseen tarvitaan lääkärintodistus. (Todistus matkakorvausta varten, SV 67).

Sosiaalihuoltolaki

Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia

Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä ilmoitus viranomaisille salassapitosäädösten estämättä. Tilanteita voivat olla esimerkiksi: ​

  • Ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeessa kunnan sosiaalihuoltoon, kun on saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta henkilöstä
  • Velvollisuus tehdä ampuma-aseilmoitus, jos perustellusta syystä katsoo, että terveydentilansa perusteella on sopimaton pitämään hallussaan ampuma-asetta. Lisätietoa löydät ammattilaisosiosta: Arjessa eteen tulevia tilanteita/ ampuma-aseet
  • Oikeus ilmoittaa holhousviranomaiselle (digi- ja väestötietovirasto) edunvalvonnan tarpeesta, kun on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä.

Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia. Valvira.

Lisätietoa:

Etuudet ja oikeudet. Muistiliitto.

Muistiviuhka. Materiaali, joka on tarkoitettu muistisairaiden ihmisten parissa ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville ammattilaisille.​ Muistiliitto.