Siirry sisältöön

Asiakas

Muistisairauden eri vaiheissa kuntoutuksella on suuri merkitys, koska sen tavoitteena on toimintakyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä toimintakyvyn heikkenemisen hidastaminen. Kuntoutuksessa otetaan huomioon niin arjen toimet kuin fysioterapian mahdollisuudet. ​

Fysioterapeutin arviointia suositellaan vuoden sisällä muistisairautesi diagnosoimisesta.

  • Asia otetaan puheeksi yleensä seurantakäynneillä tai asiasta ​voi kysyä muistihoitajalta tai yksityiseltä fysioterapeutilta. Erityistilanteissa saatetaan tarvita toimintaterapeutin tai puheterapeutin arviota. ​
    • Toimintaterapeuttien osaamista kannattaa hyödyntää. Toimintaterapian avulla voidaan kohentaa kotona asuvien muistisairaiden toimintakykyä, mutta myös auttaa tukemaan sairastuneen ja läheisten elämänlaatua.
  • Jokaisella muistisairaalla ihmisellä tulisi olla hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Se laaditaan yhdessä terveydenhuollon​ammattilaisten kanssa ja siihen on kirjattu palvelut ja toiminta, joiden avulla voidaan tukea toimintakyvyn säilymistä ja kuntoutumista. ​Apuvälinetarpeista voi keskustella esimerkiksi juuri kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Usein oman kunnan fysioterapeuttikin tekee kotikäyntejä esimerkiksi ​palvelutarpeenkartoitukseen liittyen

KELAn järjestämän sopeutumisvalmennuskurssin kautta sinä ja läheisesi saatte tukea arkipäivän ongelmatilanteisiin ja apua​ elämäntilanteen selkeyttämiseen myös kuntoutuksen osalta. ​

Työikäisten kuntoutuksessa otetaan tarvittaessa myös työn jatkamista tukevat toimenpiteet mukaan suunnitelmaan. Sairauteen sopeutuminen / työterveysneuvottelu

Elämää helpottavia välineitä on monenlaisia. Apuvälineet voivat lisätä turvallisuuttasi, tukea toimintakykyäsi sekä tuoda arkeesi​ iloa ja yhteisöllisyyttä. Monia apuvälineitä saat maksutta tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena kunnan terveyskeskuksesta. ​

Tavallisimpia apuvälineitä ovat kävelykepit, kyynärsauvat, suihkutuoli, rollaattori ja pyörätuoli. Näitä apuvälineitä on mahdollista saada lainaksi määräaikaiseen​ tai pitkäaikaiseen käyttöön. Pitkäaikaislainaan annettavan apuvälineen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Ovi- ja kaatumishälyttimet, turvapuhelin/-ranneke tai paikantava turvakello tuovat taas turvaa arkeen. Kotihoidon palveluita käyttävillä on myös mahdollisuus erilaisiin teknisiin apuvälineisiin. Teknisiä apuvälineitä voit hankkia myös itse esimerkiksi verkkokaupoista (linkki tekniset apuvälineet- osioon). ​

Oman alueen ikäihmisten asiakasohjausyksiköistä saat lisätietoa apuvälineistä ja turvallisuutta lisäävistä ratkaisuista. Apuvälineitä saat oman terveyskeskuksen ja asiakasohjausyksikön kautta.

Omaishoitajan tai muiden läheisten osallistuminen hoitoon on äärimmäisen tärkeässä roolissa kotona asumisen tukemisessa ja kuntoutuksessa. ​

Kotona asumista tukevat vahvasti myös kuntien ja yksityisten hoivapalveluiden tarjoama apu, jotka auttavat sairastunutta ​ja läheistä pärjäämään omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Joillakin alueilla on mahdollisuus käyttää liikkumiseen palveluliikennettä, mutta jos tämä ei ole mahdollista, ​kuljetuspalvelut ovat kunnan järjestämiä harkinnanvaraisia liikkumista tukevia palveluita heille, jotka eivät voi käyttää julkisia ​liikennevälineitä. Palvelua voi saada esimerkiksi asioimiseen tai virkistykseen. ​

Kuntouttava päivätoiminta taas tarjoaa kokonaisvaltaista tukea niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti. Tarkoitus on sairastuneen kuntoutuminen ja toimintakyvyn ​säilyminen, mutta se tarjoaa myös lepotauon omaiselle ja ylipäätään tuo päiviin myös sisältöä. ​

Lyhytaikaishoidon (intervallijaksot) painotuksena on kuntouttava näkökulma. Jaksoja saa tarvittaessa tai säännöllisesti ja niiden aikana myös omainen saa tarvittavan lepotauon. ​