Siirry sisältöön

Asiakas

Monipuolinen ruokavalio ja riittävä ravintoaineiden saanti ylläpitää terveyttäsi, toimintakykyäsi, elämänlaatuasi ja estää haurastumista. Ruokavalio, joka ​sisältää paljon kasviksia, täysjyväviljoja, kalaa, pähkinöitä ja hyviä rasvoja, edistää muistiasi ja aivoterveyttäsi. ​

Terveellisestä ravitsemuksesta on syytä pitää huolta!

Nälän- tai janontunne voi esimerkiksi heikentyä taikka ei muisteta, onko syöty vai ei. Painokin saattaa helposti lähteä laskemaan ja usein pientä laskua ei helposti edes itse huomaa. ​

Ruokailua voi vaikeuttaa ja ruokahaluttomuutta aiheuttaa erilaiset syömisvaikeudet, kuten nielemisen heikkous tai heikentynyt maku- ja hajuaisti. Nälän ja janon tunne voi kadota tai tuttujen ruokien maut ja suutuntuma voivat muuttua. Myös muut sairaudet ja lääkitys voivat heikentää ravitsemusta. On hyvä huomata, että monet syömiseen ja ravinnonsaantiin liittyvät tekijät voivat olla yhteydessä myös erilaisiin käyttäytymisen muutoksiin ja ne voivat jopa aiheuttaa niitä. ​

Huonon ravitsemustilan vaikutukset näkyvät arjessa.

Esimerkiksi liian niukka proteiinin ja D-vitamiinin saanti voi aiheuttaa lihaskatoa, mikä taas heikentää toimintakykyä. Tämä taas lisää kaatumis- ja murtumavaaraa. Lisäksi myös infektioherkkyys kasvaa. Hoitamattomana ravitsemusongelmat esimerkiksi hidastavat ja estävät toipumista, jolloin hoitojen teho huononee. ​

Ruokailu- ja syömisvaikeuksien sekä erilaisten käyttäytymismuutosten taustatekijät on hyvä kartoittaa, jotta voidaan etsiä ja hyödyntää moniammatillisestikin yksilöllisiä ratkaisuja. Yksiköllinen suunnittelu ruokavalion suhteen (muut sairaudet huomioiden, kuten valtimosairaudet, diabetes) onkin tärkeää. Joillakin muistisairauden lääkitys saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta tai lievää pahoinvointia. Oireet menevät useimmiten ohi parissa viikossa, mutta mikäli ne pitkittyvät, ota yhteyttä hoitavaan tahoon, niin saat ohjeet lääkityksen suhteen. ​

Säännölliseen ateriarytmiin kuuluvat aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Aterioidesi tulisi jakaantua tasaisesti koko päivälle. Ateria-aikoja on hyvä soveltaa yksilöllisesti ja tilanteen mukaan. ​

Pääaterioiden lisäksi sinun on hyvä muistaa myös välipalat, koska varsinkin ikääntyessä niiden avulla voidaan turvata paremmin kaikkien ravintoaineiden saantia. Erityisesti välipalojen ja iltapalojen osalta sinun on hyvä kiinnittää huomiota riittävään proteiinin ja kalkin saantiin sekä riittävään nesteiden nauttimiseen. Myöhäinen iltapala voi olla jollekin tarpeen, jos siihen on tottunut. Se voi vähentää levottomuutta ja käyttäytymisen muutoksiakin. On tärkeä huomioida ja pyrkiä siihen, että yöpaasto olisi alle 11 tuntia. ​

Kotona ravitsemusta ja ruoanlaittoa voidaan tukea erilaisin keinoin. Tässä muutamia esimerkkejä: ​

  • Keittiökaappien sisältö laitetaan selkeään järjestykseen ja oviin kiinnitetään esimerkiksi laput, mitä mistäkin löytyy (sairauden alkuvaiheessa hyötyä).​
  • Ruokaa valmistamistetaan yhdessä toisen kanssa, jolloin voi tehdä vaikkapa ruokaa pakkaseen valmiiksi. Sairauden alkuvaiheessa ruoanvalmistus toki onnistuu vielä yksinkin. ​
  • Liesivahti auttaa jatkamaan turvallista ruoanlaittoa.
  • Piilota turhat onnettomuusriskiä lisäävät esineet ja välineet.​
  • Hälyttävä muistuttaja voi auttaa muistuttamaan ruokailuajoista, kun siihen äänitetään muistutusviesti. Älypuhelimen muistutus ajaa saman asian. ​
  • Erilaiset tekniset apuvälineet, kuten esimerkiksi näytöllinen jääkaappi.
  • Ruoka erottuu värikkäiltä astioilta paremmin. Myös pöytätekstiileihin voi kiinnittää huomiota. Lisäksi esimerkiksi paksunnettuja lusikoita ja kauhoja tai purkkien aukaisijoita voi ottaa käyttöön.​

Sairauden edetessä:

  • Ateriapalvelun kautta tilatut ruoat
  • Kotihoito varmistamaan tarvittaessa riittävää ravitsemusta, kun tuen tarve lisääntyy sairauden edetessä ja apuja tarvitaan lisäksi esimerkiksi lääkehoitoon ja hygieniaan
  • Selkeästi asetellut ruoat ja yhden ruokalajin tarjoaminen kerrallaan saattaa helpottaa ruokailua
  • Joskus pelkkä kehotus ruokailla ei riitä, vaan ruoka maistuu paremmin, kun saa syödä toisen henkilön seurassa ​

Ruokailutilanteen tulisi olla kiireetön ja yhteisöllinenkin hetki, joka tukee toimintakykyä myös kotihoidossa. Viihtyisä ja sopiva tila on keskeistä ruokailutilanteen mielekkyyden ja omatoimisuuden kannalta. Ruokailutila kannattaa jakaa useampaankin pöytäryhmään ja ottaa huomioon hyvä valaistus ja hahmottamista helpottavat värierot (esim. vaalea lautanen ja tumma pöytä). Keskeistä on ottaa huomioon myös henkilökohtaiset ruokailutottumukset, ruoan esteettisyys ja itsenäinen syöminen. ​

Niin pitkään kuin mahdollista on tärkeää tukea muistisairaan osallistumista mm. ruoan valmistukseen, pöydän kattamiseen tai pyyhkimiseen. ​

Sairauden edetessä hahmottamisen vaikeudet ja toimintakyvyn heikentyminen hidastavat syömistä ja lisäävät avuntarvetta. Tämän muistisairas voi kokea turhauttavana ja ​esimerkiksi suun pyyhkiminen lusikalla voi tuntua loukkaavalta. Säännöllisesti on hyvä asettua sairastuneen asemaan ja miettiä vaikka sitä, miltä syöminen ​syötettävästä voi tuntua. Ruoan kuvailu ja näyttäminen sekä rauhallisuus auttaa pitämään tilanteen miellyttävänä. ​

Myös suun ja hampaiden terveys vaikuttaa koko kehon terveyteen ja elämänlaatuun sekä ruokailuun ja ravitsemustilaan. Huolellinen hampaiston hoito ja terveelliset elämäntavat ennaltaehkäisevät reikiintymistä ja iensairauksia. ​

Lue lisää suun terveydestä ja suun omahoidosta tämän linkin kautta!

Ammattilainen

Muistisairaan ravitsemustilaa ja ravinnonsaantia tulee arvioida säännöllisesti painonseurannan avulla. Ruokailun seuranta, ravinnonsaannin arviointi ja muutkin tiedot ruokailusta ovat tärkeitä välineitä arvioinnin tekoon. Säännöllisen seurannan avulla pystytään suunnittelemaan hyvää ravitsemusta tukevat toimet. ​

Huonon ravitsemustilan vaikutukset näkyvät arjessa, kun esimerkiksi lihaskato heikentää toimintakykyä kasvattaen kaatumis- ja murtumavaaraa. Hoitamattomana ravitsemusongelmat esimerkiksi hidastavat ja estävät toipumista ja hoitojen teho huononee. ​

Miten tunnistaa vajaaravitsemuksen vaara? ​

Kun ikääntymisen asumisessa tai hoidossa tapahtuu muutoksia, kuten esimerkiksi sairaalasta kotiutuminen, riski vajaaravitsemukselle on suuri. ​

Usein on vaikea itse ja muidenkin huomata pientä painonlaskua, joten kuukausittainen seuranta on tarpeen. ​

Keskeisiä merkkejä vajaaravitsemuksen vaarasta ovat seuraavat:​

  • Painoindeksi on alle 24 kg/m2. Painoindeksilaskuri
  • Paino on laskenut tahattomasti.​
  • Ikääntynyt syö erittäin niukasti ja pystyy syömään pelkästään soseutettua tai nestemäistä ruokaa.​
  • Ikääntyneellä on toistuvia infektioita tai painehaavoja.​
  • Ikääntynyt odottaa leikkaukseen menoa tai on toipumassa sairaudesta.​

Vajaaravitsemuksen riskin seulontaan voidaan käyttää MNA -testiä yli 65 vuotiailla (RAI-järjestelmän piirissä olevat) ja aikuisilla NRS2002 -menetelmää. Löydät tietoa ja lomakkeita: Ruokavirasto.fi

Ikääntyneen ruokailua ja painoa tulee seurata säännöllisesti. Laihtumiseen ja syömistä haittaaviin tekijöihin puututaan ja niihin etsitään ratkaisuja ​mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhdessä ikääntyneen ja läheisten kanssa esimerkiksi kotihoidon tai asumispalveluiden toimesta. Energian ja proteiinin ​saannin lisäämiseen voidaan käyttää monipuolisia täydennysravintojuomia ja/tai tehostettua/rikastettua ruokavaliota. Hoidon tehoa ja toteutumista tulee seurata.

Harkitse ravitsemusterapeutin konsultaatiota seuraavissa tilanteissa: ​

  • Ikääntyneen paino laskee edelleen ja ravitsemustila heikkenee aloitetuista toimenpiteistä huolimatta​
  • Ikääntynyt syö erittäin niukasti ja pystyy syömään pelkästään soseutettua tai nestemäistä ruokaa​
  • Ikääntyneellä on toistuvia infektioita tai painehaavoja tai sairaalahoitoon johtaneita kaatumisia​
  • Ikääntynyt odottaa leikkaukseen menoa tai on toipumassa sairaudesta esim. sairaalahoitoa vaatineesta sairaudesta
  • Ikääntyneellä on vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta, tulehduksellinen suolistosairaus tai muu sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi ruokavaliohoitoon tai täydennysravintojuomien valintaan​
  • Kun lähiomainen tai potilas pyytää päästä ravitsemusterapeutille. ​
  • kun ravitsemusohjaus tukee muun sairauden hoitoa esim. lonkkamurtuma, valtimosairaudet, diabetes, munuaisen vajaatoiminta. ​

Hyvä ravitsemushoito hidastaa ikääntyneen laihtumista, kohentaa toimintakykyä ja ehkäisee sarkopeniaa (lihaskatoa) ja gerasteniaa (raihnaistumista). Tärkeää onkin tunnistaa ne henkilöt, jotka hyötyvät ravitsemushoidosta ja toteuttaa hoito heidän tarpeitaan vastaavalla tavalla. ​

Joskus tarvitaan tehostettua ravitsemushoitoa, mitä voidaan tarpeen mukaan täydentää ruuan lisäksi kliinisillä täydennysravintovalmisteilla. Osa niistä on juomia ja osa ruokiin sekoitettavia jauheita. Jos huomataan, että vajaaravitsemuksen vaara on selkeä, tulisi varmistaa energian ja proteiinin riittävä saanti! ​

Suun ja hampaiden terveys vaikuttaa koko kehon terveyteen ja elämänlaatuun sekä ruokailuun ja ravitsemustilaan. Huolellinen hampaiston hoito ja terveelliset elämäntavat ennaltaehkäisevät reikiintymistä ja iensairauksia. ​

Muistisairaan kohdalla seurantakäynneillä on hyvä kiinnittää huomiota suun terveyteen ja hampaiston kuntoon.

Lue ammattilaisille suunnattua lisätietoa suun terveydestä, säännöllisestä seurannasta ja nielemisfunktiosta tämän linkin kautta!