Muistihoitajan seuranta
Asiakas
Muistihoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on perehtynyt etenevien muistisairauksien hoitoon ja toimii muistineuvolassa lääkärin (terveyskeskuslääkäri tai joissakin kunnissa geriatri) työparina muistisairauksien tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa ja ohjauksessa.
Oman alueen muistipoliklinikka tai -neuvola on sinulle ja läheisellesi se taho, johon voitte ottaa suoraan yhteyttä. Siellä on muistipotilaan hoidon erityisosaamista ja kykyä kokonaisvaltaiseen tilannearviointiin.
- Muistihoitaja huolehtii asiantuntevasta ja säännöllisestä muistisairauden seurannasta yhteistyötahojen mm. hoitava lääkäri, fysioterapia kanssa.
- Muistihoitaja tukee sairauteen sopeutumisessa ja on tarvittaessa tavoitettavissasi
- Muistihoitajan tavoitteena on sinun ja läheisesi hyvä elämä. Tämä toteutetaan oikean ja monipuolisen hoidon ja tuen avulla, pyrkien ennakoivaan hoitoon sekä ongelmien ratkaisuun
- Usein muistihoitaja on se henkilö, johon voitte ensisijaisesti ottaa yhteyttä muistisairauteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä
Joillakin alueilla on myös muistikoordinaattori, joka on terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilö.
- Muistikoordinaattori ohjaa muistipotilaan hoidon kokonaisuutta ja tukee sairastunutta ja tämän perhettä
- Tavoitteena on kokonaisvaltainen hoidon koordinointi sekä ongelmien ennakointi ja ratkaiseminen yhdessä perheen kanssa kotona asumisen eri vaiheissa
- Tukea sinun ja läheisesi kotona asumista kokonaisvaltaisesti ja ohjata/neuvoa etenevän muistisairauden eri vaiheissa
- Kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluvat riskitekijöiden ja muiden sairauksien hoito, mielialan ja käytösoireiden kartoittaminen ja hoito sekä kuntoutus, ohjaus ja tuki
- Seurata säännöllisesti muistisairauden lääkehoidon toteutumista ja sopivuutta (muistihoitaja lääkärin työparina)
Muistisairaudet vaikuttavat aina koko perheeseen ja lähipiiriin, sillä sairastuneen toimintakyky ja käyttäytyminen saattaa muuttua. Asioista keskustelu ja eri tukimuodot auttavat sinua ja läheisiäsi sairauteen sopeutumisessa.
Avuntarve on aluksi lähinnä tiedon saannin ja muistisairauteen sopeutumisen tukemista, ja sairauden edetessä apua tarvitaan yhä käytännöllisempiin asioihin. Hoito ja kuntoutukselliset keinot suunnitellaan yhdessä sinun ja läheisesi kanssa, koska jokaisen elämäntilanne ja tarpeet ovat erilaiset.
- Arvioidaan toimintakykyä sinun ja läheisesi haastatteluin sekä erilaisin mittarein ja tutkimuksin kokonaistilanteen hahmottamiseksi
- Lisäksi sinut ja läheisesi ohjataan ja neuvonta tarvittavan tuen ja avun piiriin
- Sinulle laaditaan lisäksi yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka muistihoitaja tai -koordinaattori ja hoitava lääkäri tarkistavat säännöllisesti
Seurantaan kuuluu
- Lääkityksen toteutumisen ja sopivuuden seuranta sekä ohjeistus lääkehoidon käytännön toteutukseen
- Tilaa pahentavien tekijöiden tunnistaminen ja ohjeistus arjen sujumiseksi.
- Akuuttien tilan muutosten tunnistaminen. Muistisairas eri palveluiden piirissä/ akuuttisairaus
- Ohjaus, neuvonta ja kuntoutuksen suunnittelu sekä potilaan oikeuksista ja etuuksista huolehtiminen
- Lääkärin kontrolleihin ohjaaminen ja niiden suunnittelu. Lääkärin konsultaatio mm. lääkehoitoon liittyen ja jos ilmenee uusia oireita (esim. käytösoireita)
Muistisairaan seurantakäynnit toteutetaan tilanteen mukaan noin vuoden välein muistihoitajan vastaanotolla ja jos ilmenee ongelmia, seurantaa tihennetään.
Työikäisten muistisairaiden hoidon seuranta siirtyy myös perusterveydenhuollon puolelle, kun neurologian poliklinikan alkuvaiheen tutkimukset ja seuranta ovat ohi.
Tästä saat tiedon ja yhteystiedot, jotta tiedät mihin olla yhteydessä!
Muistihoitaja
Tärkeää seurannassa on:
- Säännöllinen ja asiantunteva yhteydenpito sekä muistisairaan ja läheisen tukeminen arjessa – muistisairaudet vaikuttavat aina koko perheeseen ja lähipiiriin, sillä sairastuneen henkilön persoonallisuus, toimintakyky ja käyttäytyminen saattaa muuttua.
- Muistipotilaan ja läheisen kokonaistilanteen seuranta sekä muistihoitajan tavoitettavuus
- Muistipotilaan hyvän kokonaishoidon järjestyminen hyödyntäen muistitiimin lääkäriä, fysioterapeuttia ja muita asiantuntijoita
- Käytännön asioiden hoitamisessa ohjaus palvelujen järjestymiseksi hyvän elämän tueksi
- Ennakoiva hoito ja kriisitilanteissa tukeminen ratkaisujen löytämisessä
Työvälineitä:
Muistihoitajan seurantakäynnin fraasin löydät tämän linkin kautta
- Yleisen terveydentilan hyvä hoito ja muut pitkäaikaissairaudet ja lääkitys. Huomioidaan myös muiden sairauksien seuranta. Esim. DB-hoitajalla käynnit
- Aivoterveyden vaaliminen. Aktiivisuudesta ja toimeliaisuudesta huolehtiminen (liikunta, perhe- ja ystävyyssuhteista huolehtiminen, harrastukset, päiväkerhot, aivojen aktiivinen käyttö )
- Tilannetta pahentavien tekijöiden korjaaminen (esimerkiksi sopimaton lääkitys, masennus, huono ravitsemus, puutostilat)
- Oireenmukainen lääkehoito
- Säännöllisen seurannan varmistaminen. Myös lääkärin seuranta
- Varautuminen erityistilanteisiin (yhteyshenkilöt, turvaverkosto)
- Sairauteen sopeutuminen, psyykkinen tuki ja aktiivisuus (yhdistysten järjestämä toiminta sairastuneille ja läheisille ja vertaistuki)
- Arjen sujuvuus; tukipalvelut (ruokapalvelu, siivouspalvelu) ja kotihoito
- Erilaiset etuudet (lääkekorvaukset, eläkkeensaajan hoitotuki, omaishoidon tuki)
- Tulevaisuuden suunnittelu hyvissä ajoin! (valtakirjat, edunvalvontavaltuutus, edunvalvonta, testamentti, hoitotahto)
Muistipotilaalle laaditaan, usein moniammatillisesti, yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka muistihoitaja tai -koordinaattori ja hoitava lääkäri tarkistavat säännöllisesti. Potilaan vointia ja lääkityksen tehoa seurataan säännöllisesti 6–12 kuukauden välein.
Muistihoitaja vastaa seurannasta!
Muistisairaan mahdollisuuksia jatkaa asumista kotona voidaan tukea monin eri keinoin.
Tällaisia keinoja ovat muun muassa:
- Kuntouttavat, selviytymistä ja omatoimisuutta tukevat toimenpiteet (terapia, apuvälineet)
- Asianmukainen lääketieteellinen hoito (lääkehoito)
- Oikea-aikaiset tukitoimet ja -palvelut sekä turvallisuutta lisäävät ratkaisut (päivätoiminta, kotihoito, kunnalliset tukipalvelut, kuljetuspalvelut, turvapuhelin, kodin turvalaitteet, ajokyvyn arviointi)
- Taloudelliset tukitoimet ja etuuksien varmistaminen (lääkkeiden korvattavuus, hoitotuki, omaishoidon tuki)
- Omaishoitajien ja potilaiden perheiden tukeminen (vertaistuki, vapaapäivät).
- Ohjaus järjestön ja yhdistysten palvelujen piiriin (esim. EP muistiyhdistys ja omaishoitajayhdistykset)
Kotona asumisen tukemisessa yhteistyö asiakasohjausyksikön kanssa keskeistä!