Nostoja eri asiakasryhmistä

Nykypäivän työelämä muuttuu nopeasti ja muutos voi lisätä riskiä uupumukselle ja muistiongelmille. Useinkaan kyse ei ole mistään vakavammasta. Työikäisellä varsinaisen muistisairauden tunnistaminen on usein haasteellista, kun oireilun taustalla voi olla esimerkiksi masennusta. ​

Mistä olla huolissaan?

Jos sinä itse tai läheisesi ovat huolissaan muististasi tai huomaatte erilaisia tiedonkäsittelyyn liittyviä oireita, kannattaa niihin tarttua ja lähteä selvittämään oman työterveyshoitajan kautta. Usein ongelmat näyttäytyvät myös työpaikalla, jolloin huoli kannattaa ottaa vakavasti. Tiedonkäsittelyyn liittyviä oireita voivat olla esimerkiksi:​

• Toistuvat unohtelut, jotka haittaavat töitä ja omaa arkea.
• Vaikeus ymmärtää toimintaohjeita​
• Aloitekyvyn heikentymistä ja vetäytymistä​
• Käyttäytymisen muutoksia​

Alkukartoitukset

Alkukartoitukset tehdään työterveyshoitajan vastaanotolla ja jos on tarvetta tarkempiin tutkimuksiin, tehdään lääkärin tutkimusten jälkeen lähete neurologian poliklinikalle tarkempiin tutkimuksiin. ​

Diagnoosi

​Jos muistisairaus diagnosoidaan, työikäisten muistisairaiden hoidon seuranta siirtyy perusterveydenhuollon puolelle sen jälkeen, kun neurologian poliklinikan alkuvaiheen tutkimukset ja seuranta ovat ohi. ​

Muistisairauden diagnoosi vaikuttaa sekä omaan että läheisten elämään. Tarvitsette aikaa, tietoa ja tukea sairauteen sopeutumiseen. Osallistuminen esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssille tai ensitietopäiville läheistesi kanssa kannattaa. ​

Eri järjestöjen ja yhdistysten tuki sekä sairastuneelle että läheisille on äärimmäisen tärkeää. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys järjestää esimerkiksi työikäisten vertaistukiryhmiä ja ryhmiä läheisille. Ottakaa rohkeasti yhteyttä yhdistyksiin, kun tarvitsette tukea, tietoa ja virkistystä. Yhdistyksen kautta on mahdollista ryhtyä myös kokemusasiantuntijaksi, joka vierailee esimerkiksi oppilaitoksissa tai ensitietopäivillä kertomassa sairastuneen näkökulmasta elämästä muistisairauden kanssa. ​

Normaalin arjen jatkamisessa auttaa myös työterveyshuolto, jonka kautta järjestetään usein yhdessä työnantajan kanssa työterveysneuvottelu, jossa punnitsette työnkuvaa ja työn jatkamisen mahdollisuutta. ​Erityisesti tilanteissa, joissa muistisairaus on todettu lievässä vaiheessa eikä ole luonteeltaan nopeasti etenevä, voi muistisairautta sairastava ihminen oikeanlaisilla tukitoimenpiteillä hyvinkin jatkaa työssään.

Erilaiset tukimuodot sairauden aikana mahdollistavat omannäköistäsi elämää. Työikäinen muistisairas on esimerkiksi oikeutettu myös erilaisiin etuuksiin. Kuljetuspalveluista, henkilökohtaisesta avusta tai vammaispalveluista saat lisätietoa oman kunnan kautta. ​ ​

LISÄTIETOA:

​

Tunnistaminen

Muistisairauksia esiintyy kehitysvammaisilla siinä missä muillakin ihmisillä. Tunnistaminen voi usein olla kuitenkin vaikeampaa kuin muilla ja samat testit eivät välttämättä toimi.

Kehitysvammaisen toimintakyvyn muutos on asia, joka tulee aina selvittää. Muutos voi oireilla omatoimisuuden ja opittujen taitojen heikkenemisenä, käyttäytymisen muutoksina, univaikeuksina sekä ymmärtämisen ja yhteistyön heikkenemisenä. Toimintakyvyn heikkenemiseen voi olla toki monia muitakin syitä kuin muistisairaus. Kun omaiset, hoitajat tai ohjaajat havaitsevat kehitysvammaisen toimintakyvyn muuttuneen, otetaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon.​

Alkukartoitukset

Lääkäri sulkee pois muut mahdolliset syyt laboratoriokokeiden ja muiden tutkimusten avulla. Perusterveydenhuollossa vastaanotolla kehitysvammaisen ja läheisen haastattelun avulla selvitetään kehitysvammaisen oireet. Senhetkinen toimintakyky arvioidaan ja muutosta verrataan aikaisempiin toimintakyvyn arviointeihin. Kehitysvammaisen kohdalla on erityisen tärkeää, että haastatteluun ja toimintakyvyn arviointiin osallistuvat henkilöt tuntevat kehitysvammaisen jo pidemmältä ajalta.​

Diagnoosi

Jos muistisairausdiagnoosi tehdään, hoidon seuranta on joko perusterveydenhuollossa tai Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon asiantuntijapalveluissa. Tietoa ja tukea tarvitaan myös läheisille.

LISÄTIETOA:

​

Tunnistaminen

Heikosta näöstä johtuvien ongelmien ja muistioireiden erottaminen voi olla hankalaa. Samalla tavalla kuin esimerkiksi kehitysvammaisten kohdalla, toimintakyvyn muutosten taustalla voi olla muistiongelmia. Esimerkiksi läheiset voivat huomata toimintakyvyssä tai käyttäytymisessä muutoksia. Muutos voi oireilla omatoimisuuden ja opittujen taitojen heikkenemisenä, käyttäytymisen muutoksina, univaikeuksina sekä ymmärtämisen ja yhteistyön heikkenemisenä.​

Havainnoinnilla onkin suuri merkitys muistioireiden tunnistamisessa. Muutoksia havaitessa kannattaakin lähteä selvittelemään niiden syitä. Yhteyttä voi ottaa oman alueensa muistihoitajaan, jonka kautta alkukartoitukset tehdään. Tarvittaessa lähete tehdään tarkempiin tutkimuksiin (erikoislääkärin ja erikoissairaanhoidon tutkimukset). ​

Alkukartoitukset

Muistitestien tekemiseen liittyy näkövammaisten kohdalla haasteita, mutta näkövamma ei ole este muistioireiden tutkimiselle. Esimerkiksi vastaanotolla kannattaa varata tarpeeksi aikaa muistitutkimuksille. Omat näön ja kuulon apuvälineet on tärkeää ottaa mukaan tutkimuksiin. Tiesithän, että kuntoutusohjaajien kautta on mahdollista saada sopivia apuvälineitä itselleen. Muistitutkimuksissa läheisen mukana olemista suositellaan.​

Diagnoosi

Jos muistisairaus diagnosoidaan on sairauteen sopeutuminen ja tuen tarve tärkeää sekä sairastuneelle, että läheiselle. Tärkeä yhteydenottotaho on oman alueen muistihoitaja, joka vastaa myös sairauden seurannasta diagnoosin jälkeen. Eri tukimuodot ovat myös keskeisellä sijalla, jotta kotona asuminen sujuisi mahdollisimman pitkään. Lisätietoa löydät seuraavista kohdista: Muistisairas eri palveluiden piirissä/ asiakasohjausyksiköt ja asumisen vaihtoehdot. ​

LISÄTIETOA:

​

Muistisairaiden määrä kasvaa koko väestössä – myös ikääntyvien kuurojen henkilöiden parissa.

Tunnistaminen

Muistiongelmia voi havaita samalla tavoin ​arjessa kuin kaikilla muillakin. Muutos voi oireilla omatoimisuuden ja opittujen taitojen heikkenemisenä, käyttäytymisen muutoksina, ​univaikeuksina sekä ymmärtämisen ja yhteistyön heikkenemisenä. Muistiongelmien vuoksi yhteyttä voi ottaa oman alueen muistihoitajaan. ​

Alkukartoitukset

Muistia lähdetään tutkimaan perusterveydenhuollon kautta (yleensä muistihoitaja). Viittomakielisillä ilmeneviä kognitiivisia muutoksia ei kuitenkaan voida suoraan arvioida esimerkiksi suomen- tai ruotsinkielisten testien kautta. Kuulovammaisten muistintutkimiseen on olemassa viittomakielinen tehtäväsarja.

Diagnoosi

Jos muistisairaus diagnosoidaan on sairauteen sopeutuminen ja tuen tarve tärkeää sekä sairastuneelle, että läheiselle​.

Tärkeä yhteydenottotaho on oman alueen muistihoitaja, joka vastaa ​myös sairauden seurannasta diagnoosin jälkeen.

Eri tukimuodot ovat myös keskeisellä sijalla, jotta kotona ​asuminen sujuisi mahdollisimman pitkään. Muistathan myös, että kuntoutusohjaajan kautta sinun on mahdollista saada sopivia apuvälineitä itsellesi. ​

LISÄTIETOA:

​

Ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden muistiasioihin liittyvää erikielistä materiaalia löytyy Suomen muistiasiantuntijat ry:n kautta ETNIMU –projektin materiaaleista:

LISÄTIETOA:

Tunnistaminen

Kun taustalla on pitkäaikainen psyykkinen sairaus, niin joskus on vaikea havainnoida kognitiivisia oireita ja muistin heikkenemistä. Tärkeää on pysähtyä miettimään, onko muistitoiminnoissa ja toimintakyvyssä tullut muutosta aikaisempaan verrattuna. Perusselvitykset käynnistyvät tavalliseen tapaan.

Joskus oireiden selvittelyssä tarvitaan erityistutkimuksia, kuten neuropsykologinen tutkimus. Jos muistisairaus todetaan, niin hoidon suunnittelu, seuranta sekä seurantaa toteuttava taho (esimerkiksi psykiatria, geriatria tai perusterveydenhuolto) suunnitellaan yhteistyössä. ​

Aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeen on syytä antaa riittävä aika paitsi fyysiselle niin myös kognitiivisella kuntoutumiselle. Jos aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeen kuitenkin on selkeä muistioire, joka ei korjaudu vaan hankaloituu, on hyvä pysähtyä miettimään muistisairauden mahdollisuutta.​

Perusselvitykset käynnistyvät tavalliseen tapaan.​Joskus oireiden selvittelyssä tarvitaan erityistutkimuksia, kuten neuropsykologinen tutkimus. Jos muistisairaus todetaan, niin hoidon suunnittelu ja seuranta suunnitellaan yhteistyössä.

LISÄTIETOA:

​

Pitkäaikaisella ja runsaalla alkoholinkäytöllä on haitallisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin kuten muistitoimintoihin. ​

Ensisijaista olisi etsiä ja kartoittaa oikeat tukimuodot, joiden avulla voisi saada päihteidenkäytön lopetettua tai hallintaan.​

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
• Aivoterveyden edistäminen/ tupakan ja päihteiden välttäminen

Jos epäillään muistisairautta, olisi hyvä pyrkiä lopettamaan tai merkittävästi vähentämään alkoholinkäyttöä.​ Alkoholinkäyttöä olisi hyvä pyrkiä välttämään ja seurata tilannetta useita kuukausia ennen kuin tehdään ​varsinaisia muistitutkimuksia. ​

Mikäli todetaan etenevä muistisairaus tai alkoholin käytön aiheuttama muistisairaus, on syytä yksilöllisesti ja yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa suunnitella hoidon kokonaisuus. ​

Muistioireen tunnistaminen

Työikäisellä varsinaisen muistisairauden tunnistaminen on usein haasteellista, kun taustalla voi olla esimerkiksi työuupumusta tai ​masennusta. Huomio kannattaa kiinnittää usein ensin joko työnsujumiseen ja toimintakyvyn muutoksiin tai kuormitukseen​(poissulkututkimukset), kun herää epäily muistisairaudesta. Muisti kannattaa ottaa puheeksi työpaikalla, kun ​työntekijä itse tai työtoverit huomaavat ongelmia. Työyhteisön huoli kannattaa ottaa aina vakavasti. ​

Alkukartoitukset

Alkukartoitukset tehdään työterveyshuollossa. Muistitoimintojen muutos on aina selvitettävä riippumatta iästä. ​Työikäisen kohdalla muistioireiden selvittely vaatii lähes poikkeuksetta neuropsykologisen tutkimuksen. Lähete tehdään Neurologian ​poliklinikalle.

Diagnoosi

Jos muistisairaus diagnosoidaan, työikäisten muistisairaiden hoidon seuranta siirtyy perusterveydenhuollon puolelle, kun neurologian ​poliklinikan alkuvaiheen tutkimukset ja seuranta ovat ohi.

Tarvittaessa perusterveydenhuollosta käsin voi konsultoida neurologia ja geriatria tarvittaessa myös alle 70 v kohdalla tai muuta ​muistisairauksien hoitoon perehtynyttä lääkäriä.

Kun työikäisellä on todettu muistisairaus, ​on seuranta, apu ja tuki räätälöitävä yksiköllisesti ja huolellisesti. Erityisesti työikäisellä muistisairausdiagnoosi vaikuttaa oman ​tulevaisuuden suunnitteluun ja koko perheen elämään.

Perheiden moninaiset haasteet tulee ottaa myös huomioon: Muistisairaalla voi olla vielä alaikäisiä lapsia ja/tai muistisairas voi olla eronnut. Toisaalta lapset ja nuoret voivat olla tahtomattaan tai ymmärtämättään omaishoitajia. Ohjaaminen perheneuvolaan tai psykologi-palveluihin voi olla tällöin paikallaan. Myös kouluterveydenhuolto voi olla keskusteluapuna lapsille. Myös lastensuojelun palvleut tulee ottaa huomioon.

Sairauteen sopeutumiseen tarvitsee aikaa, tietoa ja tukea. Ohjaaminen esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssille tai ensitietopäiville läheisten kanssa kannattaa. ​Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksellä on työikäisille on omia vertaistukiryhmiä, kuten myös omaisille. Yhdistyksistä saa tietoa, tukea, toimintaa ja virkistystä. ​

Erilaiset tukimuodot sairauden aikana ovat mahdollistamassa muistisairaan ja läheisten omannäköistä elämää. Työikäinen muistisairas on esimerkiksi oikeutettu myös erilaisiin etuuksiin. Kuljetuspalveluista, henkilökohtaisesta avusta tai vammaispalveluista saa lisätietoa oman kunnan kautta.

LISÄTIETOA:

Tunnistaminen

Heikosta näöstä johtuvien ongelmien ja muistioireiden erottaminen voi olla hankalaa. Samalla tavalla, kuin esimerkiksi kehitysvammaisten kohdalla, toimintakyvyn muutosten taustalla voi olla muistiongelmia. Muutos voi oireilla omatoimisuuden ja opittujen taitojen heikkenemisenä, käyttäytymisen muutoksina, univaikeuksina, ymmärtämisen ja yhteistyön heikkenemisenä.​

Havainnoinnilla on suuri merkitys muistioireiden tunnistamisessa. Muistioireiden tunnistamisessa ja muistitutkimuksiin ohjaamisessa ammattilaisilla ja yhdistystoimijoilla on myös tärkeä rooli. Puheeksi ottaminen varhaisessa vaiheessa kannattaa, koska se edistää sairauden diagnosointia ja tarvittavan tuen saantia. ​

Alkukartoitukset

Muistitestien tekemiseen liittyy näkövammaisten kohdalla haasteita, mutta näkövamma ei ole este muistioireiden tutkimiselle. Esimerkiksi vastaanotolla kannattaa varata tarpeeksi aikaa muistitutkimuksille.

Ennen vastaanottoa on hyvä varmistaa:

• Näkövammainen saa saavutettavassa muodossa tiedon tutkimuksista ja ohjeet omien näön ja kuulon apuvälineiden mukaan ottamisesta.
• Läheisten mukaan ottamista suositellaan samalla tavalla, kuin muidenkin kohdalla. ​

Testitilanteessa huomioitavia asioita:

• Tutkimushuoneen valaistus ja mahdollisuus apuvälineiden käyttöön.
• Jos henkilöllä ei ole omia näkemisen apuvälineitä mukana, on vastaanotolla käytössä suurentavat silmälasit ja suurennuslasi.​
• Tarvittaessa testin tekemistä helpotetaan suurentamalla näköä vaativat tehtävät ja käyttämällä paksua mustaa tussia kirjoittamiseen ja piirtämiseen.​​

Tarvittaessa tehdään erityistutkimuksia, kuten neuropsykologinen tutkimus.​

Diagnoosin jälkeen sairauteen sopeutuminen ja tuen tarve on tärkeää sekä sairastuneelle, että läheiselle. Ohjaus eri tukimuotoihin on keskeistä, jotta kotona asuminen sujuisi mahdollisimman pitkään.

LISÄTIETOA:

Kuurojen palvelusäätiön kautta on saatavilla CERAD-tehtäväsarja suomalaisella viittomakielellä.