Siirry sisältöön

Asiakkaalle

Muistineuvolaan voit olla yhteydessä, jos sinulla on huo­li omas­ta tai lä­hei­sesi muis­tis­ta. Yhteyttä muistineuvolaan voi ottaa myös joku muu hoitava taho. Muistineuvolaan et tarvitse lähetettä, joten sinne voit tulla ajan varaamalla.

Muistineuvolasta löytyy erityisosaamista muistisairauksiin ja kokonaisvaltaiseen tilannearviointiin liittyen. ​

Muistihoitaja

Muistineuvolassa työskentelee muistihoitaja, joka on terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on perehtynyt etenevien muistisairauksien hoitoon ja toimii muistineuvolassa lääkärin (terveyskeskuslääkäri tai joissakin kunnissa geriatri) työparina muistisairauksien ​tunnistamisessa, taudinmäärityksessä, hoidossa ja ohjauksessa. ​

Muistineuvolan tavoite

Muistineuvolan tavoitteena on neuvoa, ohjata ja tukea muistikysymyksissä ja muistisairauksien eri vaiheissa:​

  • Tunnistaa ja todeta muistisairaudet jo alkuvaiheessa
  • Ohjata asiakas hoidon ja tuen piiriin 
  • Vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä, antaa asiakkaalle ja hänen läheisilleen tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta eri vaiheissa
  • Antaa tietoa myös erilaisista tukimuodoista ja palveluista 

Asiakasohjausyksiköissä on tarjolla tietoa saatavilla olevista palveluista. Sieltä sinut ohjataan tarpeen mukaan eteenpäin sopivien palveluiden piiriin, olivatpa ne sitten julkisia ​taikka yksityisten tai kolmannen sektorin tuottamia. Lisäksi asiakasohjausyksiköiden kautta järjestetään mm. hyvinvointia tukevia kotikäyntejä ja ryhmiä. ​

Jos kotona pärjäämisesi on heikentynyt, voit itse tai sinun läheisesi voivat olla yhteydessä oman alueen asiakasohjausyksikköön. Asiakkaaksi voit ohjautua ​myös muualta eri yhteistyötahojen kautta kuten terveyskeskuksesta ja erikoissairaanhoidosta (esim. yhteispäivystys) kautta. ​

HUOM! Myös työikäinen muistisairas voi ottaa yhteyttä ikäihmisten asiakasohjausyksikköön! ​

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arviointi tehdään yleensä iäkkään henkilön omassa kodissa. Toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään RAI-toimintakykymittaria.

Arvioinnissa sinä ja tarvittaessa läheisesi voitte pohtia yhdessä työntekijän kanssa, minkälainen tuki ja minkälaiset palvelut ovat tarpeen. Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään , onko sinulla tarvetta esimerkiksi: kotihoitoon, kotona asumisen tukipalveluihin, apuvälineisiin, omaishoidontukeen tai ​asumispalveluihin. Lisäksi ​arvioinnissa sinulle ja läheisellesi annetaan ohjausta ja neuvontaa saatavilla olevista palveluista ja kartoitetaan omia voimavarojasi ja tukiverkostoasi. ​

Muistin heikentymisen tunnistaminen ja hoitoon ohjaus alkuvaiheessa tai palvelutarpeen lisääntyessä on merkittävää palvelutarpeen arvioinnissa! ​

Palveluiden myöntäminen perustuu eri lakeihin ja myöntämisperusteisiin.

Ikäihmisten asiakasohjausyksiköstä kotihoitoon

​Kotihoitoon ohjaudut palvelutarpeen arvioinnin kautta. Sen jälkeen kotihoidolla on päävastuu kokonaisvaltaisesta hoidosta huomioiden yksilöllinen tilanteesi esimerkiksi omaishoitajaperheiden kohdalla. Kotihoito tekee mm. säännöllistä muistiseurantaa ja konsultoi lääkäriä.​

​Jos avuntarpeesi lisääntyy, kotihoito kartoittaa palveluiden mahdollista tehostamista. Päätökset tehdään asiakasohjausyksikössä.​ Toisaalta joskus palvelutarve voi vähentyäkin. Lue lisää: Muistisairas eri palveluiden piirissä/ kotihoito

Ikäihmisten asiakasohjausyksiköstä tehostettuun palveluasumiseen

Päätös paikasta tehostettuun palveluasumiseen tehdään asiakasohjausyksikössä SAS-työryhmän (moniammatillinen selvitä-arvioi-sijoita -työryhmä) päätöksellä. Asiakkaan yksilöllinen tilanne ratkaisee aina!

Maakunnan alueella ollaan yhtenäistämässä kriteereitä mm. tehostettuun palveluasumiseen pääsemisestä.

Huoli-ilmoitus

Jos olet huolissasi ihmisestä, joka ei mielestäsi pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, voit tehdä ilmoituksen asiasta. Huolta voi aiheuttaa esimerkiksi ikäihmisen kotona pärjääminen tai yksin asuvan aikuisen elämänhallinnan ongelmat.​

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut toisen henkilön elämäntilanteesta. Ilmoituksesi perusteella sosiaalipalvelujen ammattilaiset arvioivat avun tarpeen ja sen millaista apua henkilön tai perheen elämäntilanteeseen voidaan tarjota. ​

Ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimeen tai asiakasohjausyksikköön! Useimpien kuntien nettisivuilla on tähän tarkoitukseen myös erillinen lomake. ​

Kotihoitoon ohjaudut palvelutarpeen arvioinnin kautta. Kun kotihoidon tarpeesi on ilmeinen ja tarvittavista palveluista on sovittu, päävastuu kokonaisvaltaisesta hoidostasi on kotihoidolla.

Kotihoitosi voi olla tilapäistä tai säännöllistä. Kotihoidon palvelut kohdistuvat niille, jotka tarvitsevat säännöllistä hoitoa, huolenpitoa ja/ tai sairaanhoidollista apua.

Kotihoidon erityis- ja tukipalvelut

Kotihoidolla on usein käytössä myös erityispalveluita, kuten fysioterapeutin palveluita. Fysioterapeutit tekevät toimintakykykartoituksia, ohjausta ja apuvälinekartoituksia. Fysioterapeutin arviointia suositellaan vuoden sisällä muistisairausdiagnoosisi tekemisestä.

Kotihoidon tukipalveluita taas ovat esimerkiksi ateria- ja kauppapalvelu, joita voit tarvita varsinkin muistisairauden alkuvaiheessa kotona asumisen tukemisessa. ​

Koithoito muistisairaan tukena

Kotihoito tekee esimerkiksi säännöllistä muistiseurantaa sinulle, konsultoi tarpeen mukaan lääkäriä ja toteuttaa suunniteltuja palveluita. ​

Usein muistisairauden edetessä tulee tarvetta apuun lääkehoitoon ja ravitsemukseen liittyen tai tarvetta erilaisille teknisille apuvälineille. Arjessa tulee eteesi erilaisia tilanteita, jolloin voi olla tarve tehostaa palveluista.

Kotihoito arvioi tällöin tarvetta tehostaa palveluitasi. Tällöin tilanteesi palautuu kotihoidosta palvelutarpeen arviointiin. Tällöin voidaan esimerkiksi lisätä kotihoitoa tai arvioida tarvetta siirtyä tehostettuun asumispalveluun. Tämän päätöksen tekee SAS-työryhmä (moniammatillinen selvitä-arvioi-sijoita -työryhmä) . Maakunnassa ollaan yhtenäistämässä kotihoidon ja asumispalveluiden kriteereitä. ​

Ennen kuin mietitään palveluasumiseen siirtymistä, yleensä kaikki käytettävissä ​olevat tukipalvelut ovat olleet jo käytössä.

Muutoksiin sopeutuminen voi olla haasteellista, mitä pidemmälle ​sairaus on edennyt, sillä sairastuneen voimavarat eivät aina riitä asian ymmärtämiseen. Aiemmat kokemukset, kuten päivätoimintaan osallistuminen tai jaksoittaishoito alentavat kynnystä muuttaa palveluasumiseen. Hoitavan läheisen jaksamisen mukaan jaksottaishoidon pituutta voidaan esimerkiksi vähitellen lisätä. ​

Kun pohditaan sitä, olisiko palveluasumiseen siirtyminen ajankohtaista, kannattaa ensisijaisesti keskustella asiasta muistihoitajan/muistikoordinaattorin, kotihoidon henkilöstön taikka omaishoidon asiakasohjaajan kanssa. Lisätietoa löydät myös Muistava.fi sivustolta.

Oman kunnan Ikäihmisten palveluiden SAS-työryhmä (moniammatillinen selvitä-arvioi-sijoita -työryhmä) tekee arvioinnin siitä, täyttyykö kriteerit palveluasumispaikan saamiselle eli onko tuen tarve arjen toiminnoissa suuri. Arvioinnissa käytetään RAI-arvioinnin työkaluja.​

​Ikäihmisten palveluissa asiakasohjausyksiköistä saa tietoa ja tukea! ​

Palveluasuminen

Palveluasuminen on lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavan hoiva-asumisen kevein muoto, jossa yöaikainen turvapalvelu järjestetään usein yöpartion avulla. Asumispalveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen yksilöllinen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, ​vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. ​

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista ja vaikeaan muistisairauteen edenneen henkilön hoiva-asumisen muoto. Muistisairas saa ympärivuorokautisen hoivan lisäksi samat palvelut kuin palveluasumisessa.

Kun siirrytään tehostettuun palveluasumiseen tehdään yhdessä läheisten kanssa ennakoiva hoito- ja kuntoutussuunnitelma, johon merkitään myös loppuelämän hoitoon ja hoitotahtoon liittyvät asiat. Näitä asioita kannattaa miettiä yhdessä sairastuneen kanssa etukäteen jo sairauden alkuvaiheessa.

Asioihin kannattaa varautua jo hyvissä ajoin, vaikka mitään sairauksia ei olisikaan. Näin pystytään varmistamaan oman tahdon toteutuminen, kun ei itse pysty asioita enää ilmaisemaan.

Akuutin sairauden oireet muistisairaalla voivat ilmetä myös käyttäytymisen muutoksena. Tämä johtuu siitä, että muistisairaan on joskus vaikea ilmaista tuntemuksiaan ja oireitaan. Käyttäytymisen muutoksena ilmaantuvia oireita kutsutaan käytösoireiksi, ja ne useimmiten ilmaantuvat pikkuhiljaa.

Nopeat ja voimakkaat muutokset käyttäytymisessä saattavat viitata akuuttiin sairauteen, joka kannattaa selvittää ja hoitaa kiireellisesti. Kiirevastaanotolle tai päivystykseen lähtiessä on hyvä ottaa mukaan lääkelista, mahdolliset silmälasit ja kuulolaite sekä joku läheinen henkilö mukaan.​

Yhteydenottotahot

Kun ilmenee akuuttiin sairauteen tai vammaan viittaavia oireita, on hätätilanteessa syytä ottaa yhteyttä 112. ​

Milloin päivystykseen?

Jos kyseessä ei ole hätätilanne, mutta koet tarvitsevasi kiireellistä apua sairauteesi tai vammaasi, niin ensisijainen yhteydenottotaho on oma terveyskeskus tai tarvittaessa päivystysapupuhelin: ​

Päivystysapu 116117

Muistisairauden seuranta tehdään useimmiten perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa.​ Kun sinulla on muistisairaus, on erityisen tärkeää, että kaikkien sairauksiesi ja niihin liittyvien oireiden hoito on hallinnassa. Muissa asioissa terveyskeskuksessa asioidessasi kannattaa kertoa muistisairaudesta ja sen lääkehoidosta sekä ottaa vastaanotolle lääkelista mukaan. ​

Pyydä vastaanotolla ohjeet kirjallisesti mukaan. Myös käynnin tekstin tai epikriisin voit pyytää kirjallisesti. Jos sinulla on KANTA-palvelu käytössäsi, niin käyntitiedot löytyvät myös sieltä. ​Ota halutessasi mukaan myös läheinen henkilö. On hyvä tarkistaa, että sairauskertomukseen on kirjattu myös läheisesi nimi ja erityisesti ensisijainen yhteyshenkilö. Kerro hoitavalle taholle, saako ensisijaiselle yhteyshenkilölle antaa tietoja terveydentilastasi. ​

Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä saat kutsukirjeen kotiin etukäteen ja useimmiten sinulle tulee myös tekstiviestimuistutus. ​

​ Apua asiointiin Seinäjoen Keskussairaalassa saat OLKA-palvelusta.

​Muistisairaan osalta keskeistä osastohoidossa on:

  • Akuutin sairauden hyvä hoito​
  • Perustoiminnoista huolehtiminen (liikkuminen, ruokailu, nesteytys, eritystoiminnat)​
  • Vuorokausirytmin tukeminen​
  • Asioiden kertaaminen ja selkokielen käyttö ​

​Joskus osastohoitoon liittyy sekavuusoireita. Syynä voivat olla mm. vieras ympäristö, akuutti sairaus ja lääkkeet.​

Osastohoidon jälkeen on tärkeää yhdessä suunniteltu turvallinen kotiutuminen sekä mukaan annettavat kirjalliset ohjeet jatkotutkimuksista ja hoidosta.

Ammattilaiselle

Asiakas- ja palveluohjaukseen kuuluu monen tasoista toimintaa: ​

  • Yleinen ensivaiheen ohjaus, neuvonta ja viestintä
    • Yleinen ensivaiheen ohjaus, neuvonta ja viestintä on yleistä terveyden, arjen ja hyvinvoinnin tukea, jota annetaan matalalla kynnyksellä – ensisijaisesti helppokäyttöisten digitaalisten kanavien kautta tai esimerkiksi koostettuina palveluoppaina.
    • Ensivaiheen neuvonnalla on keskeinen rooli oikeanlaisen palvelupolun löytämisessä. ​
  • Asiakasohjaus ja neuvonta
    • Asiakasohjaus ja neuvonta kohdennetaan tarkemmin asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Tässä vaiheessa tehdään alustava palvelutarpeen arviointi ja annetaan pidemmälle vietyä ohjausta asiakkaan tarpeen mukaisesti.
    • Asiakas ohjataan eteenpäin, jos on tarvetta tarkemmalle selvittelylle. Palvelua annetaan pääsääntöisesti yhdestä numerosta tai fyysisistä palvelupaikoista. ​
  • Intensiivinen asiakasohjaus
    • Intensiivisessä asiakasohjauksessa selvitetään tarvittaessa moniammatillisesti asiakkaan yksilölliset tarpeet, suunnitellaan yksilöllinen palvelukokonaisuus ja seurataan palvelujen toteutumista.
    • Asiakkaalle tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arviointi sekä suunnitellaan palvelut ja niiden yhteensovittaminen. Intensiivistä palveluohjausta tarvitaan paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. ​

Asiakasohjausyksikön rooli muistisairaan hoidossa

MUISTISAIRAUDEN TUNNISTAMINEN (uusi asiakas, ei DG)

Asiakasohjausyksiköiden asiakkaina on hyvin erilaisten tarpeiden parissa olevia henkilöitä, joten alkavan muistisairauden tunnistaminen on tärkeää asiakasvirrasta.

  • Työntekijä havainnoi keskusteluissa/ohjaustilanteissa.​
  • RAI -toimintakykymittaristo.
  • Jos on epäily muistioireesta, niin RAI osittaisarvioinnin kognitioseulan lisäksi: MMSE tai ohjaus eteenpäin muistitutkimukseen. ​
  • GDS-15 tarvittaessa (masennusseula)​

Korostuu yhteistyö ja tiedonkulku esimerkiksi muistihoitajalle ohjautumisessa. On tärkeää ettei kukaan putoa palveluista! ​

Palvelutarpeen tunnistus, kun on jo muistisairaus DG​

Palvelutarpeen arviointi HOITOS-lehdelle kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmat, PALOHJ sivuille yhteydenotot ja käynnit kun käynti ei johda palvelun aloitukseen. ​

Palvelutarpeenarvioinnin perusteella yksilölliset ratkaisut! ​

Nostoja ja huomioitavia asioita muistisairaan asiakkaan kohdalla:

  • Hoito- ja kuntoutussuunnitelma
    • Ennakoivat ja ajantasaiset hoitosuunnitelmat. Hoitosuunnitelmaan on hyvä sisällyttää myös akuuttitilanteiden ennakointi, potilaan hoitotahto ja mahdolliset hoidon rajaukset.
    • Samoin tarvittaessa suunnitellaan ennakointi tilanteeseen, jossa omaishoitaja on kykenemätön huolehtimaan omaishoidettavasta esim. sairauden vuoksi.
  • Riittävistä palveluista huolehtiminen
    • Varmistetaan kotihoidon käyntien riittävyys ja tarvittaessa kotisairaalan ja kotikuntoutuksen palvelut. Omahoitajuus kotihoidossa; tuttu hoitaja luo turvallisuutta!​
    • Muistisairaan aivoterveydestä huolehtiminen: ohjataan aktiviteetteihin (esim. Muistiryhmät/ aivotreenit) ja kuntouttavaan päivätoimintaan, huolehditaan ravitsemuksesta ja kokonaisvaltaisesti aivoterveyden eri osa-alueista.
    • Turvallisuus. Turvalaitteiden hyödyntäminen ja digitaalinen seuranta (turvallisuusanturit, videoyhteydet, terveysteknologia) Tekniset apuvälineet ja apuvälineet.
    • Kotihoidossa monisairaita muistisairaita omaishoitajan kanssa. Omaishoitajan tukemisen varmistaminen myös tärkeää!
  • Säännöllinen seuranta
    • Muistiseuranta. Oireiden seuranta ja havainnointi ja tarvittaessa muutoksiin reagointi.​
      • Kotihoito tekee säännöllistä muistiseurantaa myös mittarein mm. MMSE. Tulosten luottavauuden näkökulmasta mieluiten nimetyt/koulutetut hoitajat tekevät testejä, kuin kaikki. ​
      • Kotihoidossa systemaattinen kognitiivinen arviointi on tärkeää esimerkiksi RAI-arvioinnin (RAI = Resident Assessment Instrument) osana.​
    • Ravitsemuksen seuranta. Painon säännöllinen seuranta ja MNA.
    • Suun terveys. Lue lisää ammattilaiselle-välilehdeltä esimerksiksi suunhoidosta kotihoidossa.
    • Säännöllinen lääkärin seuranta tärkeää. ​
      • Lääkärin konsultaation (kotihoidon lääkäri/tk lääkäri) hyödyntäminen tarvittaessa.​
      • Säännöllinen lääkehoidon arviointi
  • Tiedonkulku
    • Tiedonkulku terveydenhuollon ja ikäihmisten palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä on tärkeää ja tietojärjestelmän tuomat haasteen on syytä tiedostaa. Tällä hetkellä kotihoidon päivittäinen kirjaaminen KHTOTS lehdelle ei näy erikoissairaanhoidossa. ​
    • Hyvät kirjaukset.​
      • Perustiedoista kotihoidon yhteystiedot ajan tasalle! Myös lähiomaisen yhteystiedot ja tieto saako antaa tietoja ja kenelle, lupa. ​
    • Omaisten ja kotihoidon välinen tiivis ja avoin yhteistyö ja kommunikaatio tukee kotona pärjäämistä. ​
    • HUOM! Maakunnassa ollaan tällä hetkellä yhtenäistämässä kotihoidon kriteereitä. ​
  • Akuutit tilanteet
    • Ennakoivissa hoitosuunnitelmissa on hyvä ottaa kantaa myös akuuttitilanteisiin. Potilaan toiveet tutkimusten ja hoidon intensiteetistä on hyvä ​olla kirjattuna, samoin lääketieteellinen arvio asiasta.
    • SoTe-tilannekeskus. SoTe-tilannekeskuksesta koordinoidaan kotiin vietäviä palveluita kuten ensihoidon, kotihoidon, alue-ensihoitajien, sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä turva-auttajien toimintaa kotihoidon asiakkaiden ennakoimattomissa tilanteissa. Palvelu on käynnistynyt Seinäjoen kaupungin kotihoidon asiakkaille ja suunnitelma palvelun laajentamiseen on tehty. Toimintamalliin kuuluu mm. yhtenäinen hoidon tarpeen arvio ennakoimattomissa tilanteissa.
    • Lisätietoa aiheesta: Päivystystilanteet kotihoidossa-koulutus. Oppiportti
  • Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
    • Tietotaidon ylläpitäminen muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta on keskeinen osa ammatillisuutta. ​
      • Esimerkkejä ja tietolähteitä:
      • Muistikummituokio.
        • Muistikummit (englanniksi Dementia Friends) on maailmanlaajuinen toimintatapa, joka pyrkii tekemään muistisairauksien ja muistisairaiden ihmisten ymmärtämisestä kansalaistaidon.
      • Ketjulähettitoiminta Aksila/ Epshp. ​
        • Tukee ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten oppimista, kehittymistä ja verkostoitumista tarjoamalla ammattilaiselle mahdollisuuden vierailla ketjulähettinä toisessa yksikössä.
      • Muistisairaan kohtaaminen –koulutus. EPSHP Moodle -oppimisympäristö.
        • Opinto-oikeus kurssille on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien/kuntayhtymien terveydenhuollon ammattilaisilla.
        • Koulutus on koostettu osana Sote rakenneuudistus- hanketta ammattilaisten hoidon- ja kohtaamisosaamisen vahvistamiseksi. ​
      • Tietoa ja koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka kohtaavat työssään muistisairaita. Suomen muistiasiantuntijat ry ​

Nostoja ja huomioitavia asioita muistisairaan asiakkaan kohdalla:

  • Hoito- ja kuntoutussuunnitelma
    • Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tekeminen yhdessä omaisten kanssa. (Fraasi: Loppuelämän ennakoiva hoito- ja kuntoutussuunnitelma). ​
    • Huomioidaan ennakointi (loppuelämän hoito ja hoitotahto)
    • Säännöllinen arviointi ja päivitys, myös tilanteen muuttuessa
  • Kirjaukset ja tiedonkulku
    • Hyvät kirjaukset/ Lifecare​
    • Perustiedoista KH/ asumispalveluiden yhteystiedot ajantasalle! Lähiomaisen yhteystiedot (+saako antaa tietoja, lupa) ​
    • Tiedonkulku terveydenhuollon ja ikäihmisten palveluiden välillä tärkeää.
      • Asiakastietojärjestelmiin liittyvät haasteet on syytä tuntea ja tiedostaa, esim yksityisten asumispalveluyksikköjen asiakastietojärjestelmiin kirjattu tieto ei näy julkisen terveydenhuollon puolella, erikoissairaanhoidossa ml päivystys ei nähdä asumispalveluyksiköiden hoitotyön päivittäisen kirjaamisen ASPAL lehtiä.
      • Potilasturvallisuuden varmistaminen näissä tilanteissa on syytä huomioida!​
    • Ajantasainen hoitosuunnitelma – lehti (HOITOS) on tärkeää ja säännölliset väliarviot. ​
  • Säännöllinen seuranta
    • Säännöllinen ravitsemustilan seuranta. ​Lue lisää ravitsemuksesta ammattilaisten välilehdeltä
    • Suun terveys. Lue lisää ammattilaisten välilehdeltä esimerkiksi suunhoidosta asumispalveluissa
    • Lääkärin säännöllisen seurannan toteutuminen
    • Lääkehoidon säännöllinen arviointi
    • Kaatumisvaaran arviointi​
    • Kivunhoito​
    • Mahdollisten käytösoireiden arviointi ja seuranta. Lue lisää ammattilaisten väilehdeltä esimerkiksi pitkäaikaishoidon erityispulmista käytösoireisiin liittyen
    • RAI –arviointi (asumispalveluissa systemaattinen kognitiivinen arviointi on tärkeää esimerkiksi RAI-arvioinnin (RAI = Resident Assessment Instrument) osana)
  • Aktiivinen arki kodinomaisessa ympäristössä
    • Hyvän hoidon ja hyvän olon korostaminen! Rauhallinen ja turvallinen ympäristö
    • Asukkaiden tunteminen! Mielekkään tekemisen tarjoaminen.
    • Aktiivinen arki vähentää myös käytösoireita!
    • Ota asukkaat mukaan yhteiseen tekemiseen (esim. Pöydän kattaminen)​
    • Lääkkeettömien hoitomuotojen käyttäminen. Löydät lääkkettömien hoitomuotojen työkalupakin käytösoireet osion ammattilaisten välilehdeltä.
  • Läheisten huomioiminen
    • Tukeminen, mukaan ottaminen ja ajan tasalla pitäminen.
  • Itsemääräämisoikeus
  • Akuuttitilanteet
    • Ennakoivissa hoitosuunnitelmissa on hyvä ottaa kantaa myös akuuttitilanteisiin. Asiakkaan toiveet tutkimusten ja hoidon intensiteetistä on hyvä olla kirjattuna, ​samoin lääketieteellinen arvio asiasta.​
    • Hoitajan lähetteessä asumispalveluyksiköstä päivystykseen on hyvä hyödyntää ”Hoitotyön lähete – fraasia”. Hoitajan lähete päivystykseen. Sisältää kuvauksen aikaisemmasta toimintakyvystä, uusista oireista sekä hoidon linjauksista. Löydät lähetteen sisällön osiosta: Fraaseja ammattilaiselle
  • Elämän loppuvaiheen hoito, palliatiivinen hoito ja saattohoito
    • Muistisairas asuu useimmiten omassa hoivakodissaan loppuelämän ajan. Sairauden edetessä on syytä tunnistaa palliatiivinen ja saattohoitovaihe ja varmistaa ​hyvä ja arvokas hoito. Elämän loppuvaiheen hoito. ​
  • Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen
    • Tietotaidon ylläpitäminen muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta on keskeinen osa ammatillisuutta. ​
      • Esimerkkejä ja tietolähteitä: ​
      • Muistikummituokio.
        • Muistikummit (englanniksi Dementia Friends) on maailmanlaajuinen toimintatapa, joka pyrkii tekemään muistisairauksien ja muistisairaiden ihmisten ymmärtämisestä kansalaistaidon.
      • Ketjulähettitoiminta. Aksila/ Epshp. ​
        • Tukee ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten oppimista, kehittymistä ja verkostoitumista tarjoamalla ammattilaiselle mahdollisuuden vierailla ketjulähettinä toisessa yksikössä.
      • Muistisairaan kohtaaminen –koulutus. EPSHP Moodle -oppimisympäristö.
        • Opinto-oikeus kurssille on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien/kuntayhtymien terveydenhuollon ammattilaisilla.
        • Koulutus on koostettu osana Sote rakenneuudistus- hanketta ammattilaisten hoidon- ja kohtaamisosaamisen vahvistamiseksi. ​
  • Hyvä ympärivuorokautinen hoito ja hyvän hoidon kriteerit

Tunnistaminen

Jos kohtaat asiakkaan, jolla havaitset muistin heikkenemisen oireita tai joka ottaa yhteyttä muistioireiden vuoksi, tarkista aina, onko asiaa jo selvitetty. Mikäli asiaa ei ole selvitetty, ohjaa hänet selvittelyjen piiriin.​

​Muistioire voi ilmetä esim. ohjeiden ymmärtämisen vaikeutena, puheen tuoton hankaluutena, kiertoilmaisujen käyttönä, toistuvina tai epätarkoituksenmukaisina käynteinä, merkittävänä toimintakyvyn laskuna ja avun tarpeena. Huomioi, että monet asiakkaat, joilla on muistioiretta, osaavat hyvin peittää oireensa. ​

Mikäli asiakkaalla on sekavuus-oire, on usein taustalla diagnosoimaton (tai diagnosoitu) muistisairaus, sekavuuden väistyttyä on tarpeen tehdä muistiselvittelyt esim 2 kk kuluttua, mikäli potilaalla ei ole diagnosoitu muistisairautta. Samoin, mikäli ikääntyneellä ihmisellä on ensimmäistä kertaa elämänsä aikana psyykkistä problematiikka, niin taustalla saattaa olla muistisairaus.

  • Terveyskeskus
    • Perusterveydenhuollossa useissa asiakasryhmissä saattaa olla asiakkaita, joilla on muistioiretta. Esim paljon palveluita käyttävät henkilöt ja henkilöt, joilla on epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä. Monisairaan potilaan kontrollikäynneillä ja hoitosuunnitelman teon yhteydessä on hyvä huomioida mahdollinen muistioire.​
    • Asiakkaan kertoma tai läheisten esille tuoma muistioire on syytä selvittää. Ohjaus muistihoitajalle CERAD testiä varten on hyvä tapa toimia. Tarvittaessa voi konsultoida geriatria omassa terveyskeskuksessa tai jos omalla alueella ei geriatria ole, ota yhteys Seinäjoen keskussairaalan geriatrian poliklinikalle.
  • Ajokorttitarkastus
    • Ajokorttitarkastuksissa yli 70 vuotiaiden kohdalla kuulu osana laajennettua ajoterveysarviota kognitiivisten toimintojen arvio. Haastattelu, huomiointi ja kellotesti on syytä tehdä kaikille yli 70 vuotiaille ja tarvittaessa sitten MMSE ja/tai CERAD. Jos muistioire on lievä ja ajaminen arvioidaan mahdolliseksi, niin ajokorttitodistuksen voi tehdä määräaikaisena esim 6-12 kk ja käynnistää muistiselvittelyt. Lue lisää: Arjessa eteen tulevia tilanteita ammattilaisen välilehdeltä ajoterveys/ajoterveyden arviointi. ​
    • Samaa toimintatapaa voi käyttää myös yksityissektorilla. ​
  • Poliklinikat
    • Jos vastaanotolla olevan potilaan on vaikea noudattaa hoito-ohjeita, anamneesi on epätarkka tai havaitaan selkeä muistioire, voi potilaan ohjata varaaman ajan oman terveyskeskuksen muistihoitajalle tai voi tehdä paperikonsultaation/lähetteen geriatrialle.
    • Epäselvissä tilanteissa myös sosiaalityöntekijä auttaa, esim. jos tulee tarpeen harkita huoli-ilmoitusta iäkkäästä henkilöstä.

Terveyskeskus

  • Muistisairauden seuranta ja hoito diagnoosin ja ensimmäisen seurantakäynnin jälkeen siirtyy perusterveydenhuoltoon, mikäli erityisongelmia ei ole​. Muistihoitajan seuranta
  • Lääkärin seuranta
    • Muistihoitajan asiantuntemusta kannattaa hyödyntää seurannassa ja ohjata tarvittaessa potilas Ikäihmisten palveluiden asiakasohjauksen piirin palvelutarpeen kartoitukseen, mikäli avun ja palvelun tarve ilmenee ​
  • Lääkehoito
  • TK lääkäri voi konsultoida oman terveyskeskuksen geriatria tai SEKS geriatrian pkl joko paperikonsultaatiolla tai puhelimitse.​
  • Muistisairaan toimintakyvyn ylläpitäminen kannustamalla sosiaaliseen aktiivisuuteen, hyvään ravitsemukseen sekä fyysiseen kunnon ylläpitämiseen on tärkeää. Aivoterveyden edistäminen
  • Muiden sairauksien hyvä hoito on tärkeä huomioida, sillä on merkitystä muistisairaan toimintakyvylle​
  • Ikäihmisten heterogeenisuus, toimintakyky ja mahdollinen hauraus gerastenia sekä potilaan toiveet on hyvä huomioida hoitoa suunnitellessa. Hoitosuunnitelmissa olisi hyvä olla ennakointia tulevaisuuden varalle
  • Muistisairaalle kannattaa antaa kirjalliset hoito-ohjeet selkokielellä ​
  • Muistisairaan kohtaaminen

Lisätietoa:

Muistisairas vastaanotolla. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt, 2017. Terveysportti.

Muistisairaan toimenpidekäynti: valmistelu ja toteutus​. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt, 2017. Terveysportti.

Tunnistaminen

Jos kohtaat asiakkaan, jolla havaitset muistin heikkenemisen oireita tai joka ottaa yhteyttä muistioireiden vuoksi, tarkista aina, onko asiaa jo selvitetty. Mikäli asiaa ei ole selvitetty, ohjaa hänet selvittelyjen piiriin.​

​Muistioire voi ilmetä esim. ohjeiden ymmärtämisen vaikeutena, puheen tuoton hankaluutena, kiertoilmaisujen käyttönä, toistuvina tai epätarkoituksenmukaisina käynteinä, merkittävänä toimintakyvyn laskuna ja avun tarpeena. Huomioi, että monet asiakkaat, joilla on muistioiretta, osaavat hyvin peittää oireensa. ​Katso myös kohta oireet ja niiden tunnistaminen -ammattilaisille.

Mikäli asiakkaalla on sekavuus-oire, on usein taustalla diagnosoimaton (tai diagnosoitu) muistisairaus, sekavuuden väistyttyä on tarpeen tehdä muistiselvittelyt esim 2 kk kuluttua, mikäli potilaalla ei ole diagnosoitu muistisairautta. Samoin, mikäli ikääntyneellä ihmisellä on ensimmäistä kertaa elämänsä aikana psyykkistä problematiikka, niin taustalla saattaa olla muistisairaus.

Sairaalassa osastohoidossa olevilla potilailla on usein sekavuusjaksoja. Jos delirium potilaalla ei ole muistisairausdiagnoosia, niin ​hänet kannattaa ohjata muistitestiin (CERAD) sekavuuden väistyttyä eli n 2 kk kuluttua. Tarvittaessa voi konsultoida geriatria joko hoitojakson aikana tai ​jatkoselvittelyiden suhteen myös muissa muistisairauteen liittyvissä asioista, kuten sekavuuden hoidosta ja monilääkityksen arvioinnista.

​Ikäihmisen sairaalahoitoon liittyy merkittävä toimintakyvyn laskun riski. Tämän vuoksi aikaisemman toimintakyvyn huomiointi, toimintakyvyn ylläpitäminen lyhyenkin sairaalahoitojakson aikana ja joustava kotiutuminen on tärkeä huomioida erityisesti muistisairaan kohdalla.

Muistisairaan erityispiirteet osastohoidossa

​Muistisairaan osalta keskeistä osastohoidossa on:

  • Ensitiedot tärkeitä heti kun muistisairas tulee sairaalahoitoon.
    • Ravitsemus, allergiat, toimintakyky ennen nykyistä sairautta, onko toimintakykyyn tullut muutoksia viime aikoina, asuminen, onko palvelujen piirissä, läheisten yhteystiedot, kotilääkitys (kuka lääkityksestä huolehtii), painon muutokset viime aikoina, liikkuminen ja liikkumisen apuvälineet, muut apuvälineet, kuten kuulolaite, silmälasit). Jos muistisairas ei näe tai kuule kunnolla, se lisää mm. levottomuutta.
  • Akuutin sairauden hyvä hoito
    • Akuutissa sairaudessa asiakkaalla saattaa olla kipuja, joita muistisairaan kohdalla on vaikea arvioida: onko kipua, missä sitä on, kuinka voimakasta kipu on? Kivun arvioinnissa tulee käyttää muistisairaalle sopivia mittareita/keinoja ja kipu tulee aina hoitaa. Arviointiin sopiva mittari: PAINAD-mittari. Hyvä huomioida lääkkeettömät keinot kivunhoitoon sekä lääkehoito huomioiden iäkkäille/muistisairaille soveltuvat kipulääkkeet (esim. pienemmät annokset, mitkä lääkkeet soveltuvat, yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa ym.) Lue lisää akuutti sairaus/ päivystys/ AMMATTILAISILLE -osiosta
  • Lääkkeet
    • Kotilääkityksen ajantasaisuus tulee tarkistaa/selvittää aina heti asiakkaan tullessa sairaalahoitoon. Tämä kuuluu kaikkien hoitajien työtehtäviin.
    • Osastofarmaseutti voi tarkistaa/selvittää kotilääkityksen ajantasaisuuden ja tehdä huomioita esim. monilääkityksestä/yhteensopimattomuuksista/yhteisvaikutuksista ja viedä viestiä eteenpäin hoitajille ja lääkäreille. Tärkeää myös selvittää heti alkuvaiheessa kuka lääkkeet jakaa asiakkaalle (itse, kotihoito, apteekin annosjakelu, läheinen).
    • Muistisairaan lääkehoidon periaatteet (mitkä lääkkeet soveltuvat esim. akuutin sekavuuden/levottomuuden/aggressiivisuuden hoitoon ja mitä lääkkeitä syytä välttää). Lue lisää: Lääkehoito / ammattilaisille ja muistisairauden lääkkeistä akuutissa tilanteessa osiosta: Akuutti sairaus / päivystys / ammattilaisille 3. Muistisairaan potilaan erityispiirteet päivystyksessä
  • Moniammatillinen yhteistyö
    • Tarvittaessa fysioterapeutti, osastofarmaseutti tai sosiaalityöntekijä
  • Perustoiminnoista huolehtiminen (liikkuminen, ruokailu, nesteytys, eritystoiminnat)​
    • Muistisairas ei välttämättä kykene ilmaisemaan nälkää, janoa tai kipua ja nämä voivat aiheuttaa esim. levottomuutta/sekavuutta.
    • Hyvä ravitsemus.
      • Esimerkiksi pienet annokset usein, tehostettu ruokavalio, lisäravinteet tai tarvittaessa ruuan rakenteen muuttaminen ateriatilaukseen esim. pehmeä ruoka. Rauhallinen ruokailuhetki, ei häiriötekijöitä. Suun hoito, onko jotain suussa mikä vaikeuttaa syömistä, suun kuivuus, kipu ym.
      • Ruokailujen väli ei saisi ylittää 11 tuntia esimerkiksi yöaikaan. Tarvittaessa myöhäinen iltapala tai yöpala.
      • Vajaaravitsemuksen seulonta
        • Vajaaravitsemuksen riskin seulontaan voidaan käyttää MNA -testiä yli 65 vuotiailla ja aikuisilla NRS2002 -menetelmää. Löydät tietoa ja lomakkeita: Ruokavirasto.fi.
        • Tieto tuloksesta HOIYHT-lomakkeelle
        • Tarvittaessa ravitsemusterapeutin konsultaatio. Lue lisää konsultaatioaiheista Ravitsemus-osiosta ammattilaisille-välilehdeltä.
    • Liikkuminen. Liikkumisen tukeminen, vuoteesta ylös turvallisesti ja heti, kun mahdollista (painehaavojen ennaltaehkäisy). Kaatumisriskin arviointi esim. mahdollisesti fysioterapeutin konsultointi, onko kaatumisriskiä, tasapainovaikeuksia. Liikkumisen apuvälineet ja niiden käytön ohjaus.
  • Levottomuuden/käytösoireiden selvittelyt ja hoito.
    • Rauhallinen ympäristö, oma huone, turvallisuuden luominen esim. hoitajan läsnäolo mahdollisuuksien mukaan/usein käynti potilashuoneessa, hyvä valaistus, myös yöllä yövalot (ahdistus ja levottomuus lisääntyy jos muistisairas ei näe ympäristöään), ei liiallista hälinää/ärsykkeitä ympärillä,
    • Vuorovaikutus: kommunikoidaan ja toimitaan rauhallisesti, ei tehdä äkkinäisiä liikkeitä/hoputeta, lämminhenkisyys/ystävällisyys, puhuminen kunnioittavasti
    • Mahdollisuus liikkumiseen turvallisesti ja huomioidaan, että potilashuone on turvallinen esim. esineiden liikuttaminen/touhuilu ei aiheuta vaaraa.
    • Orientaation ylläpito esim. näytetään paljonko on kello, kerrotaan, että on aamu, avataan sälekaihtimet.
    • Rajoittamisen välttäminen
    • Lue lisää: Käytöoireet ja hoito/ AMMATTILAISILLE sekä akuutti sairaus/ päivystys/ AMMATTILAISILLE -osiosta
  • Vuorovaikutus
    • Asioiden kertaaminen ja selkokielen käyttö ​
    • Puhutaan muistisairaalle, ei esim. hoitaja-hoitajalle muistisairaan läsnäollessa, ei ohiteta muistisairasta esim. ohjaustilanteessa
    • Opi lisää muistisairaan kohtaamisesta: Muistisairaan kohtaaminen –koulutus. EPSHP Moodle -oppimisympäristö.
      • Opinto-oikeus kurssille on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä sairaanhoitopiirin jäsenkuntien/kuntayhtymien terveydenhuollon ammattilaisilla.
      • Koulutus on koostettu osana Sote rakenneuudistus- hanketta ammattilaisten hoidon- ja kohtaamisosaamisen vahvistamiseksi. ​
  • Tiedonsaanti ja ohjaus
    • Tieto ja ohjaus annetaan aina ensisijaisesti asiakkaalle, mutta varmistetaan tiedonkulku myös muilla keinoin eli tieto myös läheiselle, omaishoitajalle, kotihoitoon sekä palveluasumisyksikköön sekä suullisesti että kirjallisesti
    • HOIYHT eli hoitotyön yhteenveto tiedonsiirron välineenä, joka tulostetaan mukaan potilaalle kotiutustilanteessa (tieto ei siirry aina sähköisesti reaaliajassa tai tieto ei aina edes näy toisessa yksikössä, eri tietojärjestelmät ym)
    • Lääkärin päivittämä/allekirjoitettu avolääkityslehti tulostetaan asiakkaalle mukaan osastohoitojakson jälkeen
    • Huolehditaan lääkkeiden oton turvallisuudesta jatkossa: kuka käy apteekissa, jakaako esim. kotihoito tai omaishoitaja lääkkeet, mitä mahdollisia lääkemuutoksia tullut, ohjaus asiakkaalle, omaiselle, kotihoitoon.
    • Kerrotaan tuleeko kutsu mahdollisiin lisätutkimuksiin vai pitääkö varata aika itse. Mikäli jatkotutkimuksiin ei tule kutsua kotiin vaan verikokeisiin ja muihin tutkimuksiin tulee potilaan soittaa ja varata aika itse terveyskeskuksesta, niin hoitajan tulee huolehtia, että lähete terveyskeskukseen tulee tehtyä ja aika varattua eli huolehtiiko potilaan läheinen asian, kotihoito, hoitaja. Asia tulee kirjata hoitotyön yhteenvetoon eli HOIYHT.
  • Jatkohoito
    • Osastohoidon jälkeen on tärkeää yhdessä suunniteltu turvallinen kotiutuminen sekä mukaan annettavat kirjalliset ohjeet jatkotutkimuksista ja hoidosta.
    • Huomioidaan jatkohoidossa asiakkaan toimintakyvyn mahdollinen lasku osastohoidon aikana/sen jälkeen. Onko mahdollista esim. kotihoitoa tehostaa hetkellisesti, kotikuntoutuksen mahdollisuus, tarvitaanko kotisairaalaa ym.

Lisätietoa:

TOIMIA-tietokanta

Iäkkäiden henkilöiden lyhytaikaiseen sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn arviointi kuntoutumisen käynnistäjänä. Suositus sisältää selkeät ohjeet toimintakyvyn (mukaan lukien mahdolliset muistioireet) arvioimisesta osastohoitojakson aikana. ​

Muistisairaan lyhytaikainen vuodeosastohoito. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt, 2017. Terveysportti.

AKUUTTI SAIRAUS / PÄIVYSTYS

Kiireellisen/päivystyksellisen hoidon tarpeen arviointi EPSHP alueella tapahtuu yhtenäisen HTA ohjeistuksen perusteella.

Muistisairaan hoidon tarpeen arvioinnissa on hyvä huomioida seuraavaa:

  • Muistisairauden oireet. Käytösoireet ja hoito/ammattilaisille
  • Aikaisempi toimintakyky ja muistisairauden aste (löytyy esim GERI lehti, HOITOS)
  • Muutoksen nopeus ; Akuutisti sairaan vanhuksen yleistila ja toimintakyky saattaa muuttua nopeasti. Mitä nopeampi ja suurempi toimintakyvyn muutos on, sitä todennäköisempi on kiireellistä puuttumista vaativa syy.
  • Ikäihmisellä on usein epätyypilliset akuutin sairauden oireet tai vähäiset oireet, usein seuranta paljastaa oireiden syyn
  • Ikäihmisellä usein myös monta oiretta (uusia oireita/ aikaisemmin todettuihin sairauksiin liittyviä)
  • Haasteita saattaa aiheuttaa muistioireen lisäksi aistivajeet – tarvittaessa potilaan luvalla läheisen haastattelu ja ammattilaisen antamat taustatiedot (linkki hoitaja lähete)
  • Yksilöllinen arvio ja heterogeenisuuden huomioiminen
  • HOITOS lehdellä kirjattu hoitosuunnitelma olisi hyvä sisältää akuuttitilanteiden ennakoinnin – tarkista löytyykö!
  • Mahdolliset hoidon rajaukset löytyy RISKI-tiedosta
  • Tieto omaishoitotilanteesta löytyy perustietolomake – roolit
  • Kotihoidon akuuttitilanteen hoidon tarpeen arviointia alueella ollaan yhtenäistämässä SoTe-tike laajentamisen yhteydessä
  • Lisätietoa; Oppiportti : päivystystilanteet kotihoidossa
  • Lisätietoa; ”akuuttigeriatrian osaamistavoitteet” Lisätietoa-laatikosta

Jos kohtaat asiakkaan, jolla havaitset muistioireita tai joka ottaa yhteyttä muistioireiden vuoksi, tarkista aina, onko asiaa jo selvitetty. Mikäli asiaa ei ole selvitetty, ohjaa hänet selvittelyjen piiriin.​ Muistioire voi ilmetä esim. ohjeiden ymmärtämisen vaikeutena, anamneesin saamisen hankaluutena, puheen tuoton hankaluutena, kiertoilmaisujen käyttönä, toistuvina tai epätarkoituksenmukaisina käynteinä, merkittävänä toimintakyvyn laskuna ja avun tarpeena. Huomioi, että monet asiakkaat, joilla on muistioiretta, osaavat hyvin peittää oireensa. ​

Mikäli asiakkaalla on sekavuus-oire, on usein taustalla diagnosoimaton (tai diagnosoitu) muistisairaus. Sekavuuden väistyttyä on tarpeen tehdä muistiselvittelyt esim 2 kk kuluttua, mikäli potilaalla ei ole diagnosoitu muistisairautta. Samoin, mikäli ikääntyneellä ihmisellä on ensimmäistä kertaa psyykoosioiretta, niin taustalla saattaa olla muistisairaus. ​

Jos päivystykseen tulon syy on muistioire, tarkista:​

  • Onko uusi oire, oireen alkaminen ja kehittyminen. Pikkuhiljaa alkaneet oireet saattavat viitata diagnosoimattomaan muistisairauteen. Äkillisten oireiden taustalla on jokin muu, usein somaattinen syy (AVH, trauma, infektio tms)​
  • Onko muistisairauden oireiden nopea lisääntyminen tai käytösoireet, nopeasti lisääntyneet oireet​
  • Onko kyseessä akuutti sekavuus  ​
  • Mikä on psyykkinen tilanne ​

Iäkkään potilaan tutkiminen päivystyksessä

  • Huomioi aikaisempi toimintakyky : täysin omatoiminen, tarvitsee apua asioinnissa IADL, tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissa PADL
  • Huomioi potilaan tuen tarve: läheisten/omaishoitajan tuki, kotihoidon palvelut, asumispalveluyksikön asukas
  • Kiinnitä huomiota siihen, onko ollut kaatumisia edeltävän vuoden aikana, sairaalajaksoja viimeisen 6 kk aikana tai päivystyskäyntejä viimeisen 3 kk aikana.
  • Ikäihmisen, jolla on aikaisempi toimintakyky rajoittunut, joka tarvitsee päivittäin tukea ja apua tai jolla on useita sairauksia, tutkimiseen päivystyksessä kannattaa herkästi sisällyttää:
    • Ortostaattinen koe, paino ja sen muutos (BMI, MNA). Masennusseula, muistiseula, sekavuusseula ja gerastenia-aste ennen akuuttia sairautta. Akuutin tilanteen aiheuttama toimintakyvyn muutos on syytä huomioida, ikäihmisen akuutti sairaus muuttaa usein tilapäisesti toimintakykyä kovastikin – tavoitteena on viiveettömät hoitotoimet ja toimintakyvyn tukemisen huomioiminen päivystyksestä lähtien.

Kognition havainnointi​

  • Potilaan haastattelu, havainnointi (ohjeiden ymmärtäminen, puheen tuotto, orientaatio)​
  • Läheisten haastattelu​
  • SIX ITEM SCREENER ja MOTYB (kuukausien luetteleminen takaperin) seulat ovat nopeita tapoja saada käsitys tilanteesta.​

Riittävien somaattisten selvittelyjen jälkeen potilaan voi ohjata:​

  • Kotiin, tarvittaessa läheisten tai kotihoidon turvin. ​Hoito- ja seurantaohjeet sekä mahdolliset lääkemuutokset on hyvä antaa kirjallisena mukaan.
  • EPSHP TUKE -hankkeessa: Ikäihmisten päivystystoiminnan suunnittelua on suunniteltu mm. KOTIUTTAMISEN TARKISTUSLISTA:

Tarkistuslistan tarkoituksena on ohjata kotiuttavaa yksikköä ennakoimaan ja huolehtimaan turvallisen kotiuttamisen edellytysten toteuttamisesta. Käyttö tapahtuu siten, että mikäli johonkin tai joihinkin kohtiin tulee ensimmäisellä tarkistuskerralla vastaukseksi ”ei” lähdetään tätä haastetta ratkomaan, hyödyntäen kotiutusta tukevia lisäresursseja.

  • TK- osastolle, Seinäjoen tk ssa myös psykogeriatrinen osasto M3 ​
  • Erikoissairaanhoitoon somaattisen syyn mukaisesti ​
  • Psykiatrin konsultaatio on tarpeen, jos muistisairaalla/muistioireisella on hankala psykoottinen oire, josta on vaaraa hänelle itselleen tai lähipiirilleen. Tahdosta riippumatonta hoitoa voi harkita, jos M1 kriteerit täyttyvät.

Vaikka potilaan tulosyy päivystykseen/kiirevastaanotolle olisi mikä tahansa, voi potilaan ohjata jatkoselvittelyihin, jos tuntuu tarpeelliselta selvittää muistioiretta lisää: ​

  • esim. ajanvaraus muistihoitajalle tai tk lääkärille​
  • Geriatrin puhelin/paperikonsultaatio, erikoissairaanhoitoon jäävän potilaan kohdalla voi suositella myös geriatrin konsultaatiota seuraavalle arkipäivälle. ​

Katso myös Iäkkään potilaan tutkiminen päivystyksessä ja muut kokonaisuudet ylläolevista osioista!

Aikaisempi toimintakyky ja muistisairauden aste on hyvä hahmottaa ja huomioida mahdollinen hoitosuunnitelma tutkimuksia ja hoitoja suunnitellessa

  • HOITOS, GERI, YLE, MEDIAKESKUS lehdiltä löytyy MMSE taso ja toimintakyvyn kuvausta​
  • Jos muistisairauden aste on lievä, niin potilaat yleensä hyötyvät samanlaisista sai­rauksia ehkäisevistä toimista, hoidosta ja toimen­piteistä kuin kognitiivisesti terveet. Jos muistisairauden aste on keskivaikea, niin yksilöllistetty hoitopäätösten teko kokonaisvaltaisemman arvion ja potilaan omien hoitotoiveiden pohjalta, muut sairaudet ja toimintakyky huomioiden. ​
  • Asumispalveluyksiköstä yhteispäivystykseen saapuvalla potilaalla hoitajan lähete on kirjattuna HOITOS lehdelle ”Hoitotyön lähete” – fraasi fraasi tähän​

Muistisairauteen liittyvät oireet​

  • Sairaudentunnottomuus ja sen tuomat haasteet​
  • Käytösoireet (esim ärtyisyys, agressiivisuus)
  • Nopea oireiden lisääntyminen ​
  • Akuutti sekavuus
  • Epileptinen kohtaus. Pitkälle edenneeseen muistisairauteen liittyy usein epileptisiä kohtauksia. Neurologia on syytä konsultoida, jos epäillään epileptistä kohtausta mahdollisten lisätutkimusten ja lääkitysten suhteen. ​

Somaattisen syyn etsiminen​

  • Usein lähes mikä tahansa somaattinen syy saattaa ilmetä käytösoireen hankaloitumisena tai akuuttina sekavuutena, tai epämääräisenä toimintakyvyn akuuttina heikkenemisenä, kuten yt lasku.

Muut akuutit sairaudet muistisairaalla​

  • Periaatteena muiden sairauksien viiveetön hoito, mahdollisimman lyhyt päivystyksessä vietetty aika sekä mahdollisimman vähäiset siirrot eri hoitopaikkojen välillä.

Muistisairaan erityispiirteiden huomioiminen on tärkeää  ja  kommunikaation haasteet on hyvä havaita

Perustoiminnoista huolehtiminen osana sekavuusriskin huomioimista

  • Mahdollisuuksien mukaan rauhallinen ympäristö, perustoiminnoista (syöminen, juominen, wc käynti, liikkuminen ) huolehtiminen. Useiden siirtojen välttäminen. Kivun ja muiden oireiden hoito. ​

Potilaan ja läheisen ohjaus selkokielellä ja tarvittaessa myös kirjallisesti. ​

Muistisairauden lääkkeistä akuutissa tilanteessa

  • Lääkehoidosta: Tauota AKE lääke (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini), jos sepelvaltimotautikohtaus, bradykardia, ulkus tai muu GI vuotoepäily, COPD paheneminen/vaikea astma. Harkitse AKE taukoa myös, kun muu akuutti tilanne kuten sepsis (ulkus-riskin vuoksi). Memantin tauotus, jos akuutti munuaisten vajaatoimina (gfr laskee alle 30 nopeasti)​
  • Lääkehoidon uudelleen aloitus akuuttitilanteen mentyä ohi syytä harkita, kirjaus tekstiin ​
  • Lääkehoidosta, käytösoireesta ja akuutista sekavuudesta voi konsultoida geriatria (puhelin- tai paperikonsultaatio) ​
  • Jos muistisairaalla on levottomuutta, niin ensisijaista on lääkkeettömät keinot ja rajoittamisen välttäminen. Mikäli lääkehoito on terpeen, niin käytetään mahdollisimman pieniä annoksia esim. rauhoittavaa lääkettä kts kohta sekavuus

​Omaishoitajan sairastuminen – muistisairaan hoidon järjestäminen​

  • Hoitosuunnitelmassa HOITOS olisi hyvä olla ennakointi tilanteeseen, jos muistisairaan omaishoitaja sairastuu ​
  • Sosiaalityöntekijää, Ikäihmisten palvelujen asiakasohjausta tai sosiaali- ja kriisipäivystystä voi konsultoida.​

Lisätietoa: Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa (17/2019) – Duodecim (Terveysportti.fi)

Tunnistetaan ja hoidetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pyritään myös ennaltaehkäisemään.

  • Havainnointi, läheisten/hoitohenkilökunnan haastattelu, MOTYB testi. ​

Lab: yle, ekg + tarvittaessa muut ​

Pään kuvantaminen epäiltäessä kallonsisäistä traumaa tai muuta akuuttia aivotapahtumaa. ​

Laukaisevan somaattisen syyn etsiminen ja hoitaminen. Sekavuus alkaa äkillisesti ja oireisto vaihtelee vrk aikana. ​

Hyvä hapetus, nesteytys, ravitsemus, kivun hoito, mahdollisimman rauhallinen ympäristö, normaali uni-valverytmi, mobilisointi ja rajoitteiden välttäminen, jos mahdollista (laidat, katetri, tippaletku) ​

Mikäli tarvitaan lääkehoitoa: ​

  • Ensisijainen lääke risperidoni 0.25-0.5 mg po x 1-2 iltapainotteisesti.​
  • Toissijaisena ketiapiini 12.5 mg – 25 mg po x1-2. ​
  • Tarvittaessa oksatsepaami 7.5 – 15 mg tai loratsepaami 0,5-1 mg po x 1-3. Loratsepaamia 0,5-1 mg voi antaa myös im/iv. ​
  • Harkiten tematsepaami (Tenox) 5-10 mg tai tsopikloni (Imovane, Zopinox) 5 – 7.5 mg tai lyhytvaikuttainen melatoniini 3 mg yksin tai yhdistettynä edellisiin. ​
  • EI DIATSEPAAMIA ikäihmiselle. ​
  • Haloperidoli (Serenase) 0,5-2,5 mg im vain, jos hyvin vaikeita oireita. ​
  • Huomioi annoksissa potilaan ikä, koko, munuaisfunktio ja perussairaudet.​
  • Sitomista vältetään. Mikäli joudutaan rajoittamaan fyysisesti (lyhytaikaisesti), hoitavan lääkärin asianmukainen merkintä sairauskertomukseen. Huom. sitominen ei korvaa henkilökohtaista valvontaa-päinvastoin. SHP ohjeen mukaan järjestetään tarvittaessa henkilökohtainen hoitaja sairaalaan jäävälle potilaalle. ​

Mikäli potilaalla ei ole muistisairautta diagnosoitu, niin muistitesti (CERAD) n 2 kk kuluttua esim tk/muistihoitajan toimesta. ​

Lisätietoa:

Muistisairaan äkillisen sekavuuden tunnistaminen ja hoito​. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt. 2017. Terveysportti.

Opi lisää:

Verkkokurssi deliriumin tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. DUODECIM/OPPIPORTTI

Lisätietoa:

Akuuttigeriatrian osaamistavoitteet ​. Euroopan akuuttigeriatrian curriculum suomennettu – Suomen akuuttigeriatrian yhdistys ry

Ikäihmisten akuuttihoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ​

Geriatrinen päivystyspotilas. Akuuttihoito-opas. 2018. Terveysportti

Muistisairas päivystyksessä. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt. 2017. Terveysportti

Muistisairaan päivystyskäynnin tarpeen arviointi ja järjestely. Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt. 2017. Terveysportti