Siirry sisältöön

Asiakkaalle

Minulla tai läheiselläni on muistiongelmia. Mitä teen?​

Muistiongelmia ja ohimeneviä muistivaikeuksia esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä. Kyse ei useinkaan ole etenevästä muistisairaudesta.

Jos muistioireesi pitkittyvät, ​lisääntyvät tai haittaavat arkesi sujumista, on kuitenkin syytä selvittää niiden syy.

Normaaliin ikääntymiseen ei liity merkittäviä muistipulmia!

Joskus muistisairaudessa ensimmäiset oireet ilmenevät muutoinkin kuin tyypillisinä lähimuistioireina, kuten mielalamuutoksina tai ​käytöksen muutoksina ilman syytä. Tärkeää on pysähtyä miettimään, onko muutosta aikaisempaan tapahtunut mm. muistin, oppimisen, ymmärtämisen, ajan- ja ​paikantajun tai kätevyyden suhteen. ​

Työpaikalla voidaan myös huomata erilaisia ongelmia, kuten vaikeutta ymmärtää toimintaohjeita tai vaikeutta tehdä päätöksiä. Työpaikaltakin ​nouseva huoli kannattaa ottaa vakavasti.

  • Muistioire voi haitata esimerkiksi töitä ja kotiaskareita
  • Sovittuja tapaamisia voidaan unohtaa tai tehdä samoja asioita uudestaan
  • Tulevien asioiden muistaminen voi olla vaikeaa, eikä oikein osata suunnitella lähitulevaisuuden tapahtumia kuten aiemmin
  • Vaikeaa voi olla myös esimerkiksi hoito-ohjeiden tai ajo-ohjeiden noudattaminen
  • Sanojen löytyminen voi vaikeutua ja voidaan käyttää epäasianmukaisia sanoja
  • Päättely- ja ongelmanratkaisutaidotkin voivat olla myös heikentyneet​
  • Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja –tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen voivat olla osa arkea; tavaroita etsitään tai ei tiedetä, mitä niillä tehdään​
  • Muistioireita voivat edeltää myös persoonallisuuden muuttuminen aiemmasta, mielialan muutokset tai vaikkapa epäluuloisuus ja vetäytyminen
  • Monesti käy myös niin, että asiointi esimerkiksi pankissa tai apteekissa on vaikeutunut muistioireen vuoksi

​Mikäli sinulla tai läheiselläsi on ylläolevia oireita, niin asia on hyvä selvittää. Voit ottaa yhteyttä oman alueesi muistihoitajaan, ​terveyskeskukseen tai omaan työterveyshoitajaan.

Yhteyttä kannattaa ottaa, jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista!

​Terveydenhuollon ammattilaiset tekevät muistin tutkimuksia muutenkin esimerkiksi osana laajennettua terveystarkastusta. Tämä on osa hyvää ​toimintatapaa, minkä kautta mahdollisia muistiongelmia saadaan myös todettua ajoissa. ​

Ammattilaiselle

Muistioireen tunnistaminen

Jos kohtaat asiakkaan, jolla havaitset muistin heikkenemisen oireita tai joka ottaa yhteyttä muistioireiden vuoksi, tarkista aina, onko asiaa jo selvitetty.

Mikäli asiaa ei ole selvitetty, ohjaa hänet selvittelyjen piiriin.​

Muistioire voi ilmetä esimerkiksi:

  • Ohjeiden ymmärtämisen vaikeutena
  • Puheen tuoton hankaluutena
  • Kiertoilmaisujen käyttönä
  • Toistuvina tai epätarkoituksenmukaisina käynteinä
  • Merkittävänä toimintakyvyn laskuna ja avun tarpeena

Huomioi, että monet asiakkaat, joilla on muistioiretta, osaavat hyvin peittää oireensa. Muistisairaudet voivat ilmetä myös mielialanmuutoksina tai käytöksen muutoksina ilman ulkoisia tekijöitä, kuten esimerkiksi elämänkriisejä tai stressitekijöitä. ​

Mikäli asiakkaalla on sekavuus-oire, on usein taustalla diagnosoimaton (tai diagnosoitu) muistisairaus, sekavuuden väistyttyä on tarpeen tehdä muistiselvittelyt esim. 2 kk kuluttua, mikäli potilaalla ei ole diagnosoitu muistisairautta.

Samoin, mikäli ikääntyneellä ihmisellä on ensimmäistä kertaa elämänsä aikana psyykkistä problematiikka, niin taustalla saattaa olla muistisairaus. Tarvittaessa voi konsultaatiota pyystä psykiatrialta. ​

Muistioireen tunnistaminen eri palveluissa:

Työpaikalla usein huomataan, että työ ei suju kuten aikaisemmin. Työn sujuvuuden ja toimintakyvyn muutos on hälyttävä oire. Työpaikalla heränneen huolen perusteella selvittelyt käynnistetään työterveyshuollossa.

Työikäisillä tavanomaiset muistitestit, kuten MMSE ja CERAD eivät ole tarpeeksi herkkiä, joten usein tarvitaan lisäksi neuropsykologinen tutkimus neurologian poliklinikalla tehtynä. Tutkimuksia tehdään neurologian poliklinikalla, jonne tehdään lähete alle 70 vuotiaiden kohdalla. ​

Lue lisää: Nostoja eri asiakasryhmistä/ AMMATTILAISELLE työikäinen

Työikäisen kognitiivisten oireiden kartoittamisessa voidaan käyttää apuna Työterveyslaitoksessa kehitettyä Työssä muistaminen –kysymyssarjaa.

Perusterveydenhuollossa useissa asiakasryhmissä saattaa olla asiakkaita, joilla on muistioiretta. Esimerkiksi paljon palveluita käyttävät henkilöt ja henkilöt, joilla on epätarkoituksenmukaista terveyspalvelujen käyttöä. Monisairaan potilaan kontrollikäynneillä ja hoitosuunnitelman teon yhteydessä on hyvä huomioida mahdollinen muistioire.​

Asiakkaan kertoma tai läheisten esille muistioire on syytä selvittää. Ohjaus muistihoitajalle CERAD testiä varten on hyvä tapa toimia. Tarvittaessa voi konsultoida terveyskeskuksen geriatria tai SEKS geriatrian poliklinikkaa (paperikonsultaatiot tai puhelinkonsultaatio).

Ajokorttitarkastuksissa yli 70 vuotiaiden kohdalla kuulu osana laajennettua ajoterveysarviota kognitiivisten toimintojen arvio.

Haastattelu, huomiointi ja kellotesti on syytä tehdä kaikille yli 70 vuotiaille ajokorttitarkastuksen yhteydessä ja tarvittaessa MMSE ja/tai CERAD. Jos muistioire on lievä ja ajaminen arvioidaan mahdolliseksi, niin ajokorttitodistuksen voi tehdä määräaikaisena esim 6-12 kk ja käynnistää muistiselvittelyt.

Lue lisää: Arjessa eteen tulevia tilanteita/ AMMATTILAISELLE ajoterveys ​ja ajoterveyden arviointi.

Samaa toimintatapaa voi käyttää myös yksityissektorilla!

Asiakasohjausyksikkö

Palvelutarpeen kartoitukseen kuuluu myös muistitoiminnan huomiointi. Palvelutarpeen syy ja toimintakyvyn laskun syy on syytä tarkistaa, ja tarvittaessa ohjata diagnostisiin selvittelyihin. Esimerkiksi, jos asiakas tarvitsee lääkehoidon toteuttamisessa apua, niin on syytä pysähtyä miettimään, onko muistitoiminnoissa muutosta.

Lue lisää:

Muistisairas eri palveluiden piirissä / AMMATTILAISELLE ikäihmisten asiakasohjausyksikkö

Kotihoito

Kotihoidon piirissä olevalla asiakkaalla saattaa ilmetä arjen sujuvuuden vaikeutumista tai selvää lähimuistin heikkenemistä. Joskus on vaikea havaita muistin muutos, jos on kyseessä tuttu asiakas ja tapaa asiakkaan usein. Säännöllinen RAI arviointi on hyödyllinen muistioireen tunnistamisessa. On huomioitava, että CPS mittari on karkea, joten herkästi lisäksi on syytä tehdä vähintään MMSE testi.​

Päivystyksessä ja kiirevastaanotolla muistioire on tavallinen. Jos potilas vaikuttaa muistamattomalta, sekavalta, masentuneelta tai harhaiselta, on hyvä tarkistaa, onko potilaalla muistisairausdiagnoosi tai onko muistia äskettäin tutkittu. ​

Nopeat tavat saada käsitystä muistin tilanteesta:

  • Potilaan haastattelu
  • Havainnointi (ohjeiden ymmärtäminen, puheen tuotto, orientaatio),
  • Läheisten haastattelu
  • SIX ITEM SCREENER
  • MOTYB (kuukausien luetteleminen takaperin) seulat

Varsinaiset muistitestit (MMSE ja CERAD) kannattaa tehdä vasta akuuttitilanteen jälkeen esim 2 kk kuluttua. Vaikka potilaan tulosyy päivystykseen/kiirevastaanotolle olisi mikä tahansa, voi potilaan ohjata jatkoselvittelyihin, esim. ajanvaraus muistihoitajalle tai geriatrin puhelin/paperikonsultaatio. ​

Jos lääkärin tai hoitajan vastaanotolla olevan potilaan on vaikea noudattaa hoito-ohjeita, anamneesi on epätarkka tai havaitaan selkeä muistioire, voi potilaan ohjata varaaman ajan oman terveyskeskuksen muistihoitajalle tai voi tehdä paperikonsultaation/lähetteen geriatrialle​.

Sairaalassa osastohoidossa olevilla potilailla on usein sekavuusjaksoja.

Lue lisää: Muistisairas eri palveluiden piirissä /AMMATTILAISELLE/ osastohoito

Jos delirium potilaalla ei ole muistisairausdiagnoosia, niin hänet kannattaa ohjata muistitestiin (CERAD) sekavuuden väistyttyä eli n 2 kk kuluttua. Tarvittaessa voi konsultoida geriatria joko hoitojakson aikana tai jatkoselvittelyiden suhteen.

Esim. apteekeissa saatetaan huomioida, että asiakkaalla on vaikeuksia asioinnissa. Asiakkaan kanssa voi ottaa asian hienovaraisesti puheeksi.

​Voit käyttää apuna esitettä, jonka voit tulostaa osion alapuolelta.

Esite

Epäiletkö muistisairautta-esitteen voit tulostaa tästä liitteestä. Voit tulostaa sen asiakkaalle tai esimerkiksi vastaanoton seinälle, jolloin sitä voi käyttää puheeksioton apuvälineenä.

Erityisryhmät

Kehitysvammaisuus

Kehitysvammaisila henkilöillä muistioireen tunnistamisessa on tärkeätä huomioida muutokset paitsi muistissa, niin toimintakyvyssä, kuten itsestään huolehtimisessa. Tavanomaiset muistitestit eivät usein sovellu kehitysvammaisille, vaan voi käyttää muita työkaluja, kuten Muistikka. ​

Muut erityisryhmät

Jos potilaalla on sairaus, joka vaikuttaa toimintakykyyn, mielialaan tai muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin muistioireen tunnistaminen saattaa olla vaikeampaa. Muutos muistissa ja muissa kognitiivisissa toiminnoissa on tuolloinkin huomioitava ja selvittelyt käynnistetään, kuten muissakin tilanteissa.

Usein saatetaan tarvita erityistutkimuksia. Esimerkkinä Aivovammapotilaat, skitsofreniapotilaat ja runsaasti alkoholia käyttävät. ​