Siirry sisältöön
Hoito- ja palveluketjut

Asiakkaalle

Kun muistisairauden diagnoosisi on tehty, tulee sinun aina aloittaa oireenmukainen muistisairauden lääkehoito, jos se vain on mahdollista muut sairaudet ja niiden lääkitys huomioiden.

Poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet. Kun kyseessä on otsa-ohimolohkorappeuma, niin muistisairauslääkettä ei voida käyttää. Jos kyseessä on aivoverenkiertosairauden muistisairaus, niin aina muistisairauslääkettä ei käytetä, mutta verenkiertosairauksien riskitekijöiden hoito ja verenkiertosairauksien hyvä hoito on tärkeää.​

Muistisairauden lääkkeitä ovat AKE-ryhmän lääkkeet (donepetsiili, rivastigmiini ja galantamiini) sekä memantiini. ​Lääkkeen valinta riippuu muista sairauksista ja lääkityksistä!​

Lääkehoidon aloituksesi yhteydessä saat ohjausta lääkehoidon toteuttamisesta ja annostelusta sekä sähköisen reseptin ja potilasohjeen lääkkeestäsi. ​

Muistisairauslääkityksen oletettavissa oleva vasteesi on seuraava: 

  • Lievässä vaiheessa tilasi vakiintuminen tai oireittesi odotettua hitaampi eteneminen.​
  • Keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuutesi säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimiesi sujuvuuden paraneminen. ​
  • Vaikeassa vaiheessa omatoimisuutesi säilyminen tai mahdollisten käytösoireittesi hoidon helpottuminen.​

Lääkehoito ei paranna muistiasi, mutta hidastaa muistisi heikkenemistä! Lääkehoidon aloittamisen jälkeenkin oireistossasi saattaa olla unohtelua ja kyselyä.​

On hyvä huomioida, että lääkehoidon kokonaisvaste voi tulla hitaastikin (2-4 kk kuluttua)! ​

Usein lääkehoidon hyviä vaikutuksia on: ​

  • Yleisen aktiivisuuden, vireystason, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen
  • Arkitoimien joustavampi sujuminen
  • Rauhattomuuden ja käytösoireiden lievittyminen

Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä pidempään oireisto pysyy lievässä vaiheessa. ​

Lääkehoidossa huomioitavaa:​

  • Sinun on syytä käyttää lääkitystä ohjeen mukaan säännöllisesti!​
  • Lääkeannostelijan (dosetin) käyttö on suositeltavaa ​
  • Apua lääkehoidon toteuttamiseen saat myös apteekista, josta voi halutessaan pyytää annosjakelun käyttöönottoa
  • Läheistesi tai kotihoidon antama tuki lääkehoidon toteuttamisessa on myös joskus tarpeen ​
  • Jos lääke ei tunnu sopivan sinulle, on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon ​

Usein Alzheimer-potilaalle lisäksi suositellaan Souvenaid-ravintolisää. Sitä kannattaa käyttää säännöllisesti eli 1 pullollinen päivässä vähintään puolen ​vuoden ajan.

Ammattilaiselle

Kaikille joilla on Alzheimerin tauti, Parkinson-muistisairaus tai Lewyn kappale tauti tulee pyrkiä aloittamaan muistisairauden lääkehoito. ​Ennen lääkehoidon aloitusta tulee tehdä asianmukaiset diagnostiset tutkimukset sekä eliminoida muut henkistä suorituskykyä heikentävät tekijä, kuten ongelmallinen päihteiden käyttö ja lääkitys, erityisesti pyrkiä vähentämään/lopettamaan antikolinergisiä lääkkeitä. Interaktiot tulee myös huomioida. ​

Lääkehoidon aloituksen yhteydessä on syytä varmistaa, että hoidon säännöllinen toteutus on mahdollista sekä sopia seurannasta. ​Muistisairauslääkkeet ovat normaalisti peruskorvattavia. Reseptiin kannattaa merkitä käyttöaihe (muistisairaus). ​

Annosnostoihin liittyvä seuranta voidaan toteuttaa laboratoriokokeiden ja ekg kontrolloinnin jälkeen puhelimitsekin. Tuolloin voi arvioida lääkkeen sopivuuden ja antaa annosnosto-ohjeet potilaalle. ​

  • Lievässä vaiheessa tilan vakiintuminen tai oireiden odotettua hitaampi eteneminen.​
  • Keskivaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen (yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentuminen) ja arkitoimien sujuvuuden paraneminen ​
  • Vaikeassa vaiheessa omatoimisuuden säilyminen tai käytösoireiden hoidon helpottuminen.​

Lääkehoito ei paranna muistia, mutta hidastaa muistin heikkenemistä. Lääkehoidon aloittamisen jälkeenkin oireistossa saattaa olla unohtelua ja kyselyä.​

Lue lisää: Lääkehoito/ AMMATTILAISELLE/ Lääkehoidon vasteen arviointi, lääkkeen vaihto, lääkityksen tauotus ja muut erityistilanteet

Asetyylikoliiniesteraasin estäjät, AKE lääkkeet (donepetsiili, galantamiini, rivastigmiini)​. Ehdoton vasta-aihe:

  • Yliherkkyys
  • Sick sinus syndrooma, ellei tahdistinta
  • Tuore mahahaava tai suolistoleikkaus (alle 6 kk sisällä tapahtunut) ​

Memantiini

  • Yliherkkyys​

Käyttöä syytä välttää tai noudattaa erityistä varovaisuutta:​

AKE lääkkeet:

  • 1. Vaikea astma tai keuhkoahtaumatauti
  • 2. Munuaisten tai maksan vaikea vajaatoiminta
  • 3. Tuore sydäninfarkti (alle 3 kk sisällä tapahtunut)
  • 4. Yhdessä sopimattoman lääkityksen, kuten antikolinergit kanssa ​

Memantiini:

  • 1. Munuaisten vaikea vajaatoiminta (jos eGFR alle 30 ml/min, niin max 10 mg vrk ssa)
  • 2. Yhdessä muun sopimattoman lääkityksen kanssa (amantadiini, ketamiini, deksrometorfaani)​

  • Ennen lääkityksen aloitusta kontrolloidaan ekg syketason ja johtumisaikojen tarkistamiseksi. Jos potilaalla on bradykardiaa, voi harkita esim beetasalpaajan annoksen vähentämistä, jos se muut sairaudet huomioiden on mahdollista. ​
  • Ennen lääkityksen aloittamista on syytä arvioida ravitsemustila (paino, BMI, MNA-sf) ja varmistua ravitsemuksen toteutumisesta​
  • Pvk kontrolloidaan anemian poissulkemiseksi ja krea ja alat munuais- ja maksafunktion tarkistamiseksi.​
  • AKE lääkkeen aloituksen (ja tarvittaessa annosnoston) jälkeen kontrolloidaan pvk ja ekg n 1 kk kuluttua ​ja tarkistetaan lääkkeen sopivuus
  • Huomioi interaktiot ​

AKE-lääkkeiden tavallisimmat sivuvaikutukset ovat: pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, huimaus, päänsärky, unettomuus. Myös syketason laskuun liittyvät sivuvaikutukset ovat mahdollisia. ​

Donepetsiili:

Aloitusannos on 5 mg 1×1, aamulla/aamupäivällä aterian jälkeen. Jos lääkkeestä ei ole haittavaikutuksia, niin annosnosto ad 10 mg 1×1 1 kk kuluttua. ​

Galantamiini:

Aloitusannos 8 mg 1×1 aamulla/aamupäivällä aterian jälkeen. Jos lääkkeestä ei ole haittavaikutuksia, niin annosnosto ad 16 mgx1 ja edelleen ad 24 mg x 1 1 kk välein.

Jos potilaalla on yhtäaikainen verenkiertoperäinen muistisairaus, niin galantamiini on ensisijainen vaihtoehto. ​

Rivastigmiini:

per os: Aloitusannos on 1,5 mg 1×2 (aamulla ja iltapäivällä esim klo 8 ja 16-18). Myöhäisempi ilta-annos saattaa heikentää yöunen laatua. Jos lääkkeestä ei ole haittavaikutuksia, niin annosnosto 1 kk välein portaittain ad 6 mg 1×2. ​

Laastari: Aloitusannos on 4,6 mg/24 h 1×1, laastari vaihdetaan joka päivä. Jos lääkkeestä ei ole haittavaikutuksia, niin annosnosto 1 kk välein ad 9,5 mg /24 h ja edelleen ad 13,3 mg/24 h. Laastarimuoto aiheuttaa vähemmän GI-haittoja, mutta osalle potilaista saattaa tulla iho-oireita. Punoitus iholla laastarin kokoisella alueella ei ole este laastarin käyttöön. ​

Rivastigmiini on ainoa lääke, jonka virallisena indikaationa on Parkinson-muistisairauden hoito. Myös Lewyn kappale taudissa on suositeltavaa käyttää ensisijaisesti rivastigmiinia. ​

Mikäli suurempi annos donepetsiiliä, galantamiinia tai rivastigmiinia aiheuttaa haittavaikutuksia, niin palataan edelliseen sopivaan annokseen. ​Mikäli yksi AKE lääke ei sovi, voi harkita aloitettavaksi toista valmistetta, eri lääkeaineilla on hieman erilainen vaikutusprofiili.

  • Käyttöaihe on keskivaikea tai vaikea Alzheimerin tauti​
  • Jos AKE lääkkeet ovat vasta-aiheisia, niin voidaan käyttää myös lievässä vaiheessa​
  • Kombinaatiota AKE lääkkeeseen on syytä harkita keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa.​

Memantiinin tavallisimmat, mutta harvoin esiintyvät sivuvaikutukset on huimaus ja päänsärky​

Aloitusannos on 5 mg aamuisin, annosnosto 5 mg kerrallaan 1 viikon välein, mutta usein käytännössä annosnosto toteutetaan 2-4 viikon välein portaittain ad 20 mg 1×1.​

  • Jos puhdas verenkiertoperäinen muistisairaus, niin millään muistisairauslääkkeellä ei ole virallista käyttöaihetta​
  • Jos sekamuotoinen muistisairaus (yhtäaikainen Alzheimerin tauti ja verenkiertoperäinen muistisairaus), niin ensisijaisesti suositelleen galantaminia, mutta muitakin muistisairauslääkkeitä voi käyttää ​

Verenkiertosairauksin riskitekijöiden hoidon suuntaviivoja – yksilöllinen arvio muut sairaudet ja niiden hoito sekä muistisairauden aste ja toimintakyky huomioiden:

  • Kolesteroli: LDL tavoite Dyslipidemia käypä hoidon mukaan alle 1,4 mmol/l (erityisen suuri riski). Yksiköllinen arvio potilaan muut sairauden, kokonaistilanne ja muistisairauden aste huomioiden. ​
  • Verenpaine: Mikäli valkeaan aineen verenkierrolliset muutokset runsaat, fazekas 3, niin RR tavoite on yksilöllinen, esim. < 150/90 (diabeetikoilla <140/85), koska tuolloin matala verenpaine saattaa oireita lisätä. Mikäli valkean aineen muutokset kohtalaiset, fazekas 2, niin RR tavoite Kohonnut verenpaine käypä hoidon mukaisesti 130/80. Mahdollinen oireinen ortostaattinen verenpainetason lasku on syytä huomioida ja tarvittaessa sallia sen myötä korkeampi verenpainetaso maaten/istuen. ​
  • Diabetes: Käypä hoito suosituksen mukaiset verensokeri-tavoitteet. Keskivaikeassa ja vaikeassa muistisairauden vaiheessa on hyvä huomioida hoidon toteuttamiseen liittyvät haasteet (erityisesti insuliinihoidossa) sekä erityisesti pyrkiä välttämään hypoglykemioita. Tarvittaessa hoidon tavoitetasoa voi olla tavanomaista korkeampi yksilöllisesti arvioiden. ​
  • ASA: Ei näyttöä, jos ei muuta valtimotautia. Jos olemassaoleva muu valtimotauti tai epäily valtimotaudista, niin ASA käyttö sen mukaisesti. ​

Souvenaid ravintolisää voi käyttää 1 pullollinen päivässä.

Siitä on todettu olevan hyötyä vain alkavassa ja lievässä Alzheimerin taudissa, kunhan käyttö on päivittäistä ja vähintään puoli vuotta kestävää. Antikoagulaation kanssa käytettynä kannattaa noudattaa varovaisuutta ​