Siirry sisältöön

Asiakkaalle

Muistisairauden diagnoosisi selviää kattavien selvittelyjen ja tutkimusten jälkeen.

Oireet, tutkimustulokset ja niiden pohjalta tehty muistisairauden diagnoosi käydään läpi geriatrin tai neurologin vastaanotolla. Sinulle kerrotaan:

  • Mistä muistisairaudesta on kyse
  • Mitkä oireet potilaan kohdalla ovat tämän muistisairauden oireita
  • Mikä on muistisairautesi aste sillä hetkellä
  • Sovitaan myös lääkehoidon ja muun hoidon aloituksesta sekä jatkoseurannasta
  • Saat myös potilasohjeita ja tietoa eri tukimuodoista, kuten järjestöjen antamasta tuesta.
  • Diagnoosikäynnillä saat myös yhteystiedot, johon voit tarvittaessa olla yhteydessä. Diagnoosin saaminen nostaa usein mieleen paljon kysymyksiä, joten on tärkeää, että tiedät mistä taholta saat apua ja tukea.​

Käynnin tiedot ovat näkyvissä kanta.fi-palvelussa ja pyytäessäsi saat ne myös paperisena/postitse.

Ensimmäinen kontrollikäyntisi sovitaan noin puolen vuoden päähän, jolloin voidaan tehdä arviota sairauteen sopeutumisesta ja arjen sujumisesta. Jo ennen sitä yleensä on sovittu puhelinkontakti 1 -2 kk kuluttua hoitajaan tai lääkäriin muistisairauslääkityksen sopivuudesta ja sen arvioinnista. ​

Diagnoosiasi käydään läpi yhdessä lääkärin ja muiden ammattilaisten kanssa sekä muistioiretta selvitellessä, että diagnoosin yhteydessä ja sen jälkeen.

Aina voi kysyä lisää!

Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti, joka on hitaasti ja tasaisesti etenevä muistisairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Varhaisimmat oireet ovat usein uusien asioiden mieleen painamisen ja mieleen palauttamisen vaikeuksia. Lisäksi on vaikeutta esimerkiksi muistaa sovittuja asioita tai liikkua vieraassa ympäristössä.

Taudin edetessä toimintakyky ja sairaudentunne heikkenevät ja sairastunut tarvitsee yhä enemmän apua arjen toiminnoissa. Esimerkiksi puheentuottaminen ja ymmärtäminen alkavat vaikeutua, ajan ja paikantaju heikentyvät tai ruoanlaitto ei enää onnistu. Sairastuneen persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt saattavat olla kuitenkin suhteellisen hyvin säilyneitä. ​

Myös Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden muistisairauden sekamuoto on yleinen.​

Aivoverenkiertosairauden muistisairaus (eli verisuoniperäinen muistisairaus) liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja eri tyyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin. Tyypillisiä oireita ovat toiminnanohjauksen heikentyminen, jolloin esimerkiksi pukeutumisessa voi olla vaikeuksia. Lisäksi tiedonkäsittely on hitaampaa, jolloin on ongelmia esimerkiksi hahmottamisen tai loogisen ajattelun kanssa. Sairastuneilla on usein myös tunneherkkyyttä ja mielialat vaihtelevat helposti itkusta nauruun.

Oireet saattavat alkaa nopeastikin ja vaihtelevat päivittäin tai kausittain. Oireet riippuvat myös siitä, missä kohtaa aivoja vaurioita on syntynyt. Muisti on verisuoniperäisessä muistisairaudessa säilynyt paremmin kuin Alzheimerin taudissa ja sairastuneen tilanne saattaa toimintakyvyn laskun jälkeen myös kohentua. ​

Myös Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertosairauden muistisairauden sekamuoto on yleinen.​

Lewyn kappale -taudin tyypillisiä oireita ovat tiedonkäsittelyongelmat, kuten esimerkiksi tarkkaavuuden ja hahmottamisen vaikeudet. Tyypillisiä oireita ovat myös Parkinsonin taudin kaltaiset oireet (mm. hitaus ja jähmeys) ja myös tarkat näköharhat.

Merkittäviä muistihäiriöitä ei taudin alkuvaiheessa välttämättä ole, mutta sairauden edetessä muistikin heikkenee. Tyypillistä on oireiden ja vireystilan vaihtelut. ​

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus (frontotemporaalinen degeneraatio) on yleisnimitys niille oireyhtymille, joille on ominaista aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuvat oireet.

Kolme yleisintä tähän sairausryhmään kuuluvaa oireyhtymää:

  1. Frontotemporaalinen dementia, jonka tyypillisenä oireena on persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, kuten esimerkiksi estottomuus tai lyhytjänteisyys. Muisti on usein kohtalaisen hyvin säilynyt, mutta puheentuottaminen usein vaikeutunut.
  2. Etenevä, sujumaton afasian näkyvin oire on kielellinen häiriö, joka ilmenee esimerkiksi sujumattomana puheena (mm. sananlöytymisvaikeus) tai lukemis- tai kirjoittamishäiriöinä. Muisti on usein kohtalaisen hyvin säilynyt, mutta sairauden edetessä oireet vastaavat frontotemporaalista dementiaa.
  3. Semanttinen dementia puolestaan esimerkiksi heikentää kykyä ymmärtää sanojen merkitystä tai tuttujen esineiden tai kasvojen tunnistamista. Puhe voi vaikuttaa sujuvalta ja vaivattomalta, mutta puheen sisältö on tyhjää. Muisti on tässäkin usein kohtalaisen hyvin säilynyt. ​

Myös Parkinsonin tautiin voi liittyä muistioireita, eli Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus.

Ammattilaiselle

Diagnoosista keskustellaan potilaan kanssa siten, että hän ymmärtää asian. Mikäli vain mahdollista, niin diagnoosista on hyvä keskustella kahden kesken potilaan kanssa ja sen jälkeen hänen luvallaan myös läheisten kanssa.

  • Diagnoosin yhteydessä potilaalle tulee tarjota sen verran tietoa diagnoosista kuin hän käynnillä kykenee ottamaan vastaan
  • Potilaalle annetaan riittävästi potilasohjausmateriaaleja sekä varataan aikaa vastata hänen kysymyksiinsä. Potilasohjausmateriaalia löydät ensitieto ja ohjaus ammattilaisosiosta.
  • Potilaalle ja läheisille kerrotaan, mikä on muistisairauden aste.
  • Potilaalle annetaan puhelinnumero, että hän tietää, mihin tarvittaessa voi ottaa yhteyttä!​

Jatkoseurannasta on syytä sopia, ensimmäinen kontakti potilaaseen on hyvä järjestää lähiviikkoina ja ensimmäinen diagnoosin jälkeinen käynti on suositeltavaa järjestää diagnoosin tehneeseen yksiköön. ​

Kirjaus ja käyntiteksti

  • Diagnoosin tekemisen yhteydessä on sairauskertomukseen syytä kirjata diagnostiset perusteet ja muistisairauden aste. Potilaan ja läheisten kanssa tulee käydä kyseiset asiat läpi!
  • Käyntiteksti on potilastietojärjestelmässä (Lifecare) GERI tai NEU lehdellä ja hoitotyön kirjaus useimmiten HOIYHT, HOKE tai PTH-HOITO näkymällä. Hoidon ja hoitosuunnitelman aloitus kuuluvat diagnostiselle käynnille!

Hoitosuunnitelma aloitetaan tässä vaiheessa ja sitä täydennetään seurantakäyntien yhteydessä. ​Muistipotilaan yksilöllisen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman keskeinen sisältö.

Potilaan erityistarpeet huomioiden tarvittaessa konsultoidaan esimerkiksi sosiaalityöntekijää jo diagnoosivaiheessa. ​

Diagnostiset kriteerit

Alzheimerin taudin diagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan, joka on todettu kognitiivisissä testeissä ja diagnoosia tukevaan pään kuvantamiseen tai selkäydinmerkkiainelöydökseen. ​

Alzheimerin tauti voi esiintyä myös yhtä aikaa verenkiertoperäisen muistisairauden kanssa tai esim Parkinsonin taudin kanssa.

Epätyypillisen Alzheimerin taudin oirekuva on erilainen, mutta hoito on kuten tavallisessa Alzheimerin taudissa. ​

Epätyypillinen Alzheimerin tauti :

  1. Posteriorinen kortikaalinen atrofia
  2. Logopeninen etenevä afasia
  3. Käyttäytymisen oirein alkava, otsalohkodementiaa muistuttava tautimuoto​

Lisätietoa:

  • Oppiportti/oppikirjat/Muistisairaudet
  • Terveysportti/pitkäaikaissairaudet/ Muistisairaan hoito

  1. Aivojen pienten suonten tauti. Oireistossa usein mm. toiminnanohjauksen heikentymistä, masennusta, hidastumista, tasapainon ja kävelyn heikkenemistä.
  2. Suurten suonten tauti . Kortikaalisia /subkortikaalisia infarkteja, joiden lokalisaatioon liittyvät oireistot. ​

Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä yhtäaikainen Alzheimerin tauti ja verisuoniperäinen muistisairaus esiintyy usein yhdessä. Tuolloin oireistossa ja pään kuvantamisen löydöksessä on piirteitä molemmista sairauksista. ​

Lue lisää myös asiakkaan osiosta: Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus

Lewyn kappale -taudin tyypillisiä oireita ovat tiedonkäsittelyongelmat, kuten esimerkiksi tarkkaavuuden ja hahmottamisen vaikeudet. Tyypillisiä oireita ovat myös Parkinsonin taudin kaltaiset oireet (mm. hitaus ja jähmeys) ja myös tarkat näköharhat.

Merkittäviä muistihäiriöitä ei taudin alkuvaiheessa välttämättä ole, mutta sairauden edetessä muistikin heikkenee. Tyypillistä on oireiden ja vireystilan vaihtelut.