Siirry sisältöön

Asiakkaalle

Aivoterveys on meille jokaiselle elämän mittainen asia ja tärkeä pääoma. Emme saa aivoihimme varaosia, joten niistä on pidettävä huolta koko elämämme ajan. Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle ja itsenäiselle elämälle. ​

Sinäkin voit vaikuttaa aivojesi terveyteen läpi elämän!

Aivoterveyttäsi edistää:

Liikkumisesta saat paljon terveyshyötyjä ja sinun on hyvä muistaa, että hyötyjen kannalta vähäinenkin liikkuminen on parempi kuin liikkumattomuus. ​

​Säännöllinen vähäinenkin liikkuminen ja istumisen vähentäminen ovat terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä: voit paremmin, nukut paremmin ja selviydyt paremmin päivittäisistä askareista. Samalla kaatumisriskisi pienenee. ​

Liikunnalla lisäät:

  • Fyysistä kestävyyttäsi​
  • Lihasvoimaasi​
  • Liikehallintaasi​
  • Tasapainoasi​
  • Luustosi vahvistamista​
  • Henkistä hyvinvointiasi​

Liikkumisella vaikutat positiivisesti päivittäiseen toimintakykyysi. Yhdistämällä lihaskunto- ja kestävyysharjoittelua ja ottamalla mukaan myös tasapainoharjoittelua, pääset pitkälle. Liikunnan tulisi olla mielellään riittävän haastavaa ja koko ajan voimakkuudeltaan kasvavaa. ​Liiku vähän enemmän kuin aiemmin – se riittää!​

Esimerkiksi:

Voimaharjoittelua esimerkiksi kuntosalilla tai kotona

  • 2-3 kertaa viikossa, 60 minuuttia kerrallaan (8-10 eri lihasryhmää), voi jakaa pätkiin.​
  • Tasapainoharjoitteita voimaharjoittelun yhteydessä ​

Kestävyyskuntoharjoittelua, kuten esimerkiksi kävelylenkkejä tai pyöräilyä

  • 2–5 kertaa viikossa yksin tai ryhmässä, voi jakaa pätkiin​

Vinkkejä ja liikuntaohjeita:

Liikkumisen suositukset:

Kaatumisten ehkäisy

Terveelliset eväät tekevät hyvää myös aivoille ja muistille!​

Terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuuden löydät ruokakolmiosta. Kolmion alaosan ruoka-aineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan, kun taas kolmion huipulla olevia ruoka-aineita suositellaan vain satunnaiseen käyttöön. ​

​Terveellinen ravitsemus ja ylipainon välttäminen ovat aivoterveyden ylläpitämisen kulmakiviä. Säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta, vaikka ateria-ajat ja tottumukset ovatkin yksilöllisiä. Pitemmät ateriavälit voivat helposti aiheuttaa turhaa napostelua ja lisätä vajaaravitsemuksen riskiä. ​

Sydäntä ja verisuonia suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja löydät mm. kasviksista, marjoista, hedelmistä, täysjyväviljasta, kalasta ja kasviöljyistä. Aivot tarvitsevat päivittäin myös pehmeitä rasvoja, joita saat mm. kasviöljyistä ja -levitteistä, pähkinöistä ja kalasta. Runsas kovien rasvojen syönti on haitallista, koska se voi aiheuttaa valtimoiden ahtautumista myös aivoissa. Hyvät, terveelliset ja monipuoliset arjen valinnat auttavat pitämään aivot vireinä.​

Monipuolisen ruokavalion kulmakivet:

  • Runsas kasvisten ja hedelmien käyttö​
  • Kokojyvätuotteet​
  • Kasvisrasvat ja öljyt voin sijaan ​
  • Vähärasvaiset maito- ja lihatuotteet​
  • Pähkinät mukaan ruokavalioon​
  • Kalaa vähintään kahdesti viikossa​
  • Säännöllinen ja tiheä ateriarytmi

Helpotusta ruoanlaittoon:

Kotona valmistettu ruoka on usein paras vaihtoehto, mutta se voi varsinkin yksinasuessa tuntua työläältä. Helpotusta ja vaihtelua ruuanvalmistukseen saat esimerkiksi erilaisilla valmisruoilla ja puolivalmisteilla. Muista, että kunnon ateria on aina leipää ja pullaa parempi vaihtoehto. ​

Esimerkkejä: ​

Liha ja broileri: Löytyy valmiiksi viipaloituna ja kuutioituna.​

Kala: Löytyy suikaloituna ja paloina. Löytyy myös fileinä, pihveinä ja puikkoina pakastettuna.​

Kasvikset: Löytyy valmiiksi pilkottuina sekä tuoreena että pakastettuna. Myös valmiita salaatteja on runsas valikoima. ​

Jälkiruoat ja välipalat: Maitohyllystä löytyy viilit, rahkat, jogurtit ja vanukkaat. Myös kiisseleitä, marjakeittoja ja puuroja saa valmiina. ​

Einekset: Löytyy laaja valikoima esim. erilaisia laatikoita, ohukaisia, pihvejä ja keittoja. Täydennä aterioita kasviksilla, leivällä ja ruokajuomalla! ​

Jos ruokahalu on huono tai ei jaksa tai muista syödä, suositellaan käyttämään täydennysravintovalmisteita/juomia muun ruoan lisäksi. ​Proteiini ja energiamäärä vastaa pienen aterian energiamäärää.

Lisätietoa:

​Aivojen aktivointi / kognitiiviset harjoitteet

Kaikenlaiset älylliset haasteet ja sosiaalinen aktiivisuus vahvistavat aivojesi hermoverkostojen toimintaa ja sitä kautta vaikuttavat positiivisesti muistiisi.

Kaikenlainen kognitiivinen eli tiedonkäsittelyä, ajattelua ja havainnointia koskeva harjoittelu on hyödyllistä, esimerkiksi ristisanatehtävät, musiikki ja lukeminen. Lisäksi uusien taitojen opettelu (esim. uuden kielen tai taidon opettelu) ja rutiineista poikkeaminen (esim. aamutoimien tekeminen uudessa järjestyksessä) tekee aivoillesi hyvää. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys ja se, että tekeminen on sinulle mielekästä. ​

Sosiaalinen aktiivisuus ja kulttuuri

​Harrastaa voi yksinkin, mutta yhdessä tehden se on vielä tehokkaampaa. Omassa kunnassasi on paljon eri tahoja, joiden toimintaan voi rohkeasti mennä mukaan.

Tässä muutama esimerkki:​

Kansalaisopistot

Kursseilla voi opetella jonkun uuden taidon ja joillakin alueilla voi osallistua myös Ikäihmisten yliopiston tarjontaan. ​

Eri yhdistysten ja järjestöjen toiminta

Yhdistykset järjestävät esimerkiksi retkiä ja ryhmätoimintaa. Lisäksi voi lähteä mukaan myös vapaaehtoistoimintaan esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen (koko maakunnan alueella) tai Aijjoos-toiminnan kautta (Kaksineuvoisen alue).

Erilaisista järjestöistä ja esimerkiksi seurakunnista voi kysyä ikäihmisten ryhmistä ja tapaamisista, joita alueellasi on. Esimerkiksi kahvitteluhetket, liikuntatapahtumat ja vapaaehtoisten järjestämä tuki ovat tapoja kokea yhteisöllisyyttä. ​

Sosiaalinen yhdessäolo ja kulttuuriharrastus ovat mitä parhainta aivoterveyden edistämistä ja pienentävät riskiä sairastua etenevään muistisairauteen. Tällä tarkoitetaan ihan sitä kaikkea, mitä tuodaan arkeen ja lähelle, eikä pelkästään ns. korkeakulttuuria. Tunteet ja muistot usein heräävät taiteen ja kulttuurin keinoin, vaikka konserttia kuunnellessa tai näyttelyä katsoessa. ​

​Kulttuurista hyötyvät myös muistisairaat ja parhaimmillaan toimintakykyä voidaan aktiivisella toiminnalla kohentaakin. Ilo, hyvä olo ja onnistumisen kokemukset ovat kulttuurin tarjoamia hyötyjä. Erilaisen toiminnan avulla myös muistisairas pystyy purkamaan toiminnan tarvetta ja tekeminen voi rauhoittaakin esimerkiksi iltoja ja yöunta. Kulttuurista voi nauttia myös vain katsellen ja kuunnellen, kun aktiivinen osallistuminen ei enää onnistu. Siihen jokaisella on oikeus! ​

Kulttuurihyvinvointia voi edistää monella tavalla. Tutustu esimerkiksi Taideaviisi-oppaaseen, josta saa vinkkejä arjen kulttuurisiin hetkiin. Löydät oppaan Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen sivuilta Kortteleihin kulttuuria-hankkeen sivuilta.

Lisätietoa:

Muistipuisto. Löydät erilaisia kognitiivisia harjoitteita (pelejä ja tehtäviä), mutta myös paljon kansantajuista asiaa aivoterveyden edistämisestä.

Aktivoi ja lepuuta. Muistiliitto.

Esimerkkejä ryhmätoimintaan hyödynnettäväksi:​

Vahvike. Vanhustyön keskusliitto ry:n aineistopankki ikäihmisten ryhmätoiminnan tukemiseen.

Ryhmä Renki. Materiaalia ryhmien ja ohjaajien iloksi.

Muistin tähäre -työkirja. Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry.

Monia muistisairauteen sairastumiselta suojaavia ja sen riskiä lisääviä tekijöitä tunnetaan varsin paljon. ​

​Jokapäiväisillä valinnoilla meistä jokainen voi vaikuttaa olennaisesti oman sydämen hyvinvointiin ja terveellisillä valinnoilla vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, mikä samalla myös vähentää muistisairauden riskiä. Sydämesi säilyy toimintakuntoisena pitempään, kun huolehdit terveellisistä elintavoista koko elämän ajan. ​

​Omasta sydänterveydestä ja sen tulevaisuudesta kertovat esimerkiksi seuraavat arvot: verenpaine, kolesteroli ja verensokeri. Näitä arvoja kannattaakin säännöllisesti mittauttaa, koska ne liittyvät sydänterveyteesi. ​

Kun huolehdit sydänterveydestäsi, huolehdit samalla aivoterveydestäsi! ​

Lisätietoa:

Jokaisen elämä ja elämänkulku on erilainen. Elämääsi on kuulunut ja kuuluu väistämättä haastavia tapahtumia, mutta ne eivät yleensä heikennä mielenhyvinvointiasi kuin korkeintaan tilapäisesti. ​

​Mielen hyvinvointia voit edistää ihan fyysisistä perustarpeistasi huolehtimalla. Mielekäs tekeminen, liikkuminen, riittävä lepo ja uni, ruoka ja seksuaalisuus ovat esimerkiksi tärkeitä voimavaroja. Olet varmasti huomannut, että kun mieliala on positiivinen, aivot ja muistikin toimivat ketterämmin. ​

Masennus, stressi ja yksinäisyys ovat uhkia aivojen terveydelle, joten niitä olisi hyvä ennaltaehkäistä. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa ​huomattavia muistioireita. Ne kuitenkin katoavat, kun tilanne helpottaa. Pieni positiivinen stressi on jopa hyödyllistä, mutta jos elimistö ​ylikuormittuu, vaikuttaa se esimerkiksi mieleen painamiseen. Pitkään jatkuessaan stressi saattaa johtaa uupumukseen ja masennukseen, mitkä ovat muistisairauden riskitekijöitä. Masennuskin vaikuttaa esimerkiksi mieleen painamiseen ja uuden oppimiseen. Tällöin myös jäävät ​vähemmälle aivoja aktivoivat muut tekijät, kuten sosiaaliset suhteet, mielekäs tekeminen ja liikunta. Myös masennus pitkään jatkuessaan on muistisairauden ​riskitekijä, joten sitä kannattaa hoitaa. ​

Mikäli koet mielialan laskua, toimintatarmon puutetta ja muistin heikentymistä, niin asia on hyvä selvittää. Voit ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, ​omaan hoitajaan tai lääkäriin. Myös paikallinen muistihoitaja tai depressiohoitaja osaa antaa apua tilanteessa. Keskustele asiasta myös läheistesi ​kanssa! ​

Lisätietoa:

Päihteetön elämä on hyväksi aivoillesi!​

​Jo pienikin annos alkoholia heikentää esimerkiksi keskittymiskykyäsi ja unen laatuasi. Jos juot runsaasti alkoholia, se altistaa muistihäiriöille. Humalajuominen aiheuttaa sekä hetkellisiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksissa. Sitä myötä myös esimerkiksi muisti huononee ja persoonallisuuskin voi muuttua. Runsaalla alkoholin käytöllä on myös yhteys esimerkiksi korkeaan verenpaineeseen, diabetesriskiin tai sydämen vajaatoimintaan. Samalla tavalla vaikuttaa myös huumeiden käyttö. ​

​Tupakointi aiheuttaa myös muutoksia aivoissasi ja on aivoille myrkyllinen aine. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja sitä kautta esimerkiksi muistin toimintaan. Tupakointi lisää esimerkiksi sekä aivoinfarktin että etenevän muistisairauden riskiä. ​

Tutustu alla oleviin linkkeihin ja tee vaikkapa alkoholinkäytön riskitesti:

Alkoholin käytön riskit AUDIT-testi. Päihdelinkki.fi

Yli 65- vuotias ARVIOI ALKOHOLINKÄYTTÖÄSI. Alkoholin käytön itsearviointimittari on kehitetty itäsuomalaisena yhteistyönä.

A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-verkkopalvelu, josta löytyy kattavan tietopankin lisäksi testejä, oma-apusisältöjä, vertaistukea ja ​neuvontapalvelu.

Päihde- & peli-info. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry.

Ikääntyneet ja alkoholi – sopiiko alkoholi ikääntyneille? Alko

Alkon asiointikieltosopimus.

Tupakointi vai tupakoimattomuus – minkä tien sinä valitset? Käyvän hoidon potilasversiot, 2019.

VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle. THL.

Uni auttaa aivojasi toimimaan tehokkaasti ja se edistää tiedonkäsittelyä kuten muistiasi ja oppimistasi. Unen aikana aivosi ns. puhdistuvat, mikä vahvistaa aivojen hermoverkkoja. Puhdistumisen seurauksena tarpeeton muistiaines poistuu. Aivosi ja koko kehosi elpyvät unen aikana ja samalla energiavarastosi täyttyvät. Unen tarve on yksilöllistä ja keskimääräinen yöunen pituus vaihteleekin 6-9 tunnin välillä. ​

​Jos nukut liian vähän tai unesi on heikkolaatuista, heikentää se esimerkiksi tiedonkäsittelyä, kuten muistia ja keskittymiskykyä. Mielialakin usein laskee huonosti nukutun yön jälkeen. Tilapäinen unettomuus kuuluu ihan tavalliseen elämään. Pitkäaikainen unettomuus taas on yksi aivoterveyden riskitekijä. Se altistaa esimerkiksi masennukselle ja joillekin kansansairauksille, kuten verenpaineen kohoamiselle tai diabetekselle. Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa.​

Hyvää unta voit edistää usealla tavalla, kuten esimerkiksi:​

  • Ravitsemuksella ja liikkumisella​
  • Työn ja levon sopivalla suhteella​
  • Säännöllisillä nukkumisajoilla​
  • Rentoutumisella​
  • Harrastuksilla​
  • Terveydestä huolehtimalla​

Mikäli unettomuus tai huono unen laatu jatkuu pidempään, niin kannattaa selvittää, onko joku oire tai sairaus sen taustalla, esimerkiksi uniapnea, sydämen vajaatoimina, levottomat jalat tai masennus. Jotkut lääkkeet voivat myös aiheuttaa unettomuutta, kysy lääkäriltäsi lisää. ​

Lisätietoa:

Omien aivojen ja muistin terveydestä voi huolehtia helposti myös päätään suojaamalla. Päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin ​oireilua, mutta myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Päähän kohdistunut isku voi ​aiheuttaa pahimmillaan myös aivovamman. Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairaudelle.​ Oman pään suojaaminen onkin hyvin tärkeää!

Päätään voi arjessa suojella monella tavalla:​

  • Käytä pyöräilykypärää pyöräillessäsi! ​
  • Pään suojaaminen työpaikalla, jossa päähän saattaa kohdistua iskuja (tai muiden päähän kohdistuvien tapaturmien riski on olemassa). ​
  • Huolehdi pimeällä heijastimista!​
  • Huolehdi pystyssä pysymisestä liukkailla keleillä esimerkiksi nastakenkien ja hiekoituksen avulla. ​
  • Käytä tukevia omalle jalalle sopivia jalkineita. ​
  • Ota keppi ja rollaattori tarpeen mukaan käyttöön ​

Lisätietoa:

UKK-instituutti:

Aivoterveyttäsi edistää myös työn kuormittavuuteen vaikuttaminen, sillä työn kuormittavuus ja kiire voivat pitkittyessään aiheuttaa muistioireita ja keskittymiskyvyttömyyttä. Aivoterveyteen vaikuttavat kaikki valinnat. Kaikkein eniten on näyttöä liikkumisen vaikutuksista, mutta rinnalle tarvitaan myös mm. terveellistä ruokaa ja ​aktiivista elämää.

Edistämällä aivoterveyttäsi edistät myös terveyden muita osa-alueita eli pääasiallisena tavoitteena on kokonaisvaltainen terveyden edistäminen. ​Terveellisillä elintavoilla vähennät siis riskiä sairastua esimerkiksi muistisairauksiin tai vaikka syöpäsairauksiin. ​

Monilääkitys lisää riskiä lääkkeiden yhteisvaikutuksille ja lääkehaitoille. Ikääntyessä elimistössä tapahtuu ikääntymismuutoksia, minkä johdosta aikaisemmin sopinut lääke voikin aiheuttaa haittoja. Lääkitysturvallisuus voi myös vaarantua esimerkiksi lääkkeiden säilyttämisen tai ottamisen aikana.


Omien lääkehoidon ongelmien tunnistamiseksi voit käyttää siihen kehitettyä itsearviointimittaria. LOTTA-tarkistuslistan avulla voit omatoimisesti tai yhdessä läheisen kanssa selvittää mahdollisia lääkehoitoon liittyviä riskejäsi. Yleisesti lääkehoidon arviointia kannattaa tehdä, jos on paljon lääkkeitä käytössä, arvelee lääkityksen aiheuttavan haittoja tai jos lääkityksessä tapahtuu muutoksia. Lääkehoidon arviointia tekee usein lääkäri, mutta myös paikallisen apteekin kautta lääkehoidon arviointia voidaan tehdä. Saat lisätietoa ottamalla yhteyttä omaan paikalliseen apteekkiin.

FINGER-tutkimus osoitti, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, muisti- ja ajattelutoiminnot säilyvät parempina ja riski muistihäiriöihin pienenee.​ Elintapaneuvonnan kohdistaminen muistisairauden riskissä oleville onkin kannattavaa, koska sen avulla toimintakykyä voidaan parantaa. ​

Tulosten pohjalta kehitetyn toimintamallin avulla voidaan tunnistaa muistisairauden riskissä olevat (riskitesti) ja tukea muistitoimintojen säilymistä monipuolisella elintapaohjelmalla. Muistisairauksien ennaltaehkäisy laskee suoraan sairastuvien määrää ja viivästyttää palvelutarvetta.​

Kansallinen ikäohjelma 2030 suosittelee FINGER–toimintamallin käyttöönottoa, koska siinä on sekä kansansairauksien ehkäisyyn että toimintakyvyn, erityisesti kognitiivisen toimintakyvyn, ylläpitämiseen liittyvää systemaattista toimintaa.​

Osallistumisvinkki:

Hyvinvointipäivät 75 vuotta täyttäville

​Maakunnan eri alueilla järjestetään vuosittain 75 vuotta täyttäville hyvinvointipäiviä. Hyvinvointipäiville lähetetään kutsu ja niihin osallistuminen on vapaaehtoista, luottamuksellista ja maksutonta. Päivien tarkoituksena on käydä läpi elämää, terveyttä ja hyvinvointia eri näkökulmista sekä antaa elintapaohjausta ja tietoa alueen eri mahdollisuuksista. ​

​Tarkoituksena on tukea erityisesti omatoimisuutta ja aktiivisuutta arjessa. Osallistuminen kannattaa!

Ammattilaiselle

Muistisairaudet ovat hyvin monitekijäisiä sairauksia ja yhteen yksittäiseen riskitekijään puuttuminen ei todennäköisesti ​johda parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Aivoterveyden edistämisessä tulee olla ajoissa, koska mitä aikaisemmin elintapoihin pystyy vaikuttamaan, sitä ​parempi. ​

Työterveyshuollon merkitys aivoterveyden edistämisessä on tärkeä!

Työikäisenä elintapoihinsa kannattaakin vaikuttaa, koska työikäisten​ elintavoilla on tutkimuksissa nähty olevan vaikutusta myöhemmän iän sairastumisriskiin. Työterveyshuollossa korostuu erityisesti kuormituksen ja ​ravitsemuksen merkitys. Työn kuormittavuus ja kiire voivat pitkittyessään aiheuttaa muistioireita ja keskittymiskyvyttömyyttä. ​

FINGER-tutkimus osoitti, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, muisti- ja ajattelutoiminnot säilyvät parempina ja riski muistihäiriöihin pienenee.​ Elintapaneuvonnan kohdistaminen muistisairauden riskissä oleville onkin kannattavaa, koska sen avulla toimintakykyä voidaan parantaa. ​

Tulosten pohjalta kehitetyn toimintamallin avulla voidaan tunnistaa muistisairauden riskissä olevat (riskitesti) ja tukea muistitoimintojen säilymistä monipuolisella elintapaohjelmalla. Muistisairauksien ennaltaehkäisy laskee suoraan sairastuvien määrää ja viivästyttää palvelutarvetta.​

Kansallinen ikäohjelma 2030 suosittelee FINGER–toimintamallin käyttöönottoa, koska siinä on sekä kansansairauksien ehkäisyyn että toimintakyvyn, erityisesti kognitiivisen toimintakyvyn, ylläpitämiseen liittyvää systemaattista toimintaa.​

Iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja palvelutarpeiden ennakoimiseksi alueella toteutetaan hyvinvointia edistäviä hyvinvointipäiviä. Päivien järjestämisen muoto vaihtelee eri alueilla varsinaisesta päivästä pienryhmiin tai yksilölliseen kotikäyntiin. Kohdennus on 75 vuotta sinä vuonna täyttäville henkilöille.

Alla oleva runko on yhdenmukainen aivoterveyden edistämiseen liittyen ja sitä suositellaan hyvinvointipäivien sisällöksi.

  1. FINGER–toimintamallin käyttö
  2. Ravitsemus, liikunta, muisti, mielenhyvinvointi ja kodin turvallisuus. ELINTAPAOHJAUS! ​Aiheista jaettava tiedotusmateriaali ja elintapaohjaukseen osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen hyvinvointipäivien jälkeen​. LISÄKSI Lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista – LOTTA
  3. Tietoa oman kunnan eri toimijoista/toiminnasta, mm. järjestötoimintaan ja eläkeläisjärjestöjen toimintaan ohjausta​​
  4. ESITE Epäiletkö muistisairautta?

Muistikysely kohdennettuna tarvittaessa​

Päivän järjestämisessä kannattaa hyödyntää yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi oppilaitoksia (SeAMK tai SEDU) tai eri yhdistyksiä.

Materiaaliesimerkkejä hyvinvointipäivään:

Hyödynnä työssäsi myös Elintapaohjauksen käsikirjaa:

Viisi tapaa pitää huolta muistista ja aivoista

  1. Harrasta liikuntaa.
  2. Nauti terveellistä ruokaa.
  3. Hoida ja seuraa verenpainetta, verensokeria ja kolesterolia.
  4. Pidä mieli aktiivisena.
  5. Ylläpidä ihmissuhteita.

Esite

Esitteen voit tulostaa asiakkaalle, vastaanoton seinälle ja käyttää sitä esimerkiksi puheeksiottamisen välineenä.

Elintapaohjauksen käsikirja

Käsikirja tukee elintapaohjauksen eri vaiheissa ja tarjoaa työkaluja elintapaohjauksen toteuttamiseen. Käsikirja on suunnattu erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöille, mutta sitä voidaan soveltaen hyödyntää myös muiden elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten työssä.

Hyvinvoinnin palvelukartta

Hyvinvoinnin palvelukartalta löydät Etelä-Pohjanmaan alueen liikuntapaikat ja -reitit, päihdepalveluiden tiedot sekä elintapaohjauksen/liikuntaneuvonnan palvelutietoja.

Lisätietoa aivoterveyden eri osa-alueilta: