Kartoitus ja keskustelu
Asiakkaan ruokatottumukset on hyvä ottaa puheeksi säännöllisesti. Erityisen tärkeää puheeksiotto on silloin, kun asiakas saapuu vastaanotolle sellaisen ongelman vuoksi, jonka taustalla voi olla jokin ravitsemukseen yhteydessä oleva pulma. Näin asiakkaalle voidaan tarjota tukea elintapamuutoksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Miten ottaa ravitsemus puheeksi?
Aloita kartoitus ottamalla ruoka ja ravitsemus puheeksi asiakkaan kanssa avoimella kysymyksellä. Puhu syömisestä ja ruoasta asiakkaan ruoka- ja kehosuhdetta kunnioittavasti.
Ruoasta keskusteltaessa kannattaa pyrkiä välttämään ruokien jakamista kiellettyihin ja sallittuihin, syömiseen liittyviä ehdottomia sääntöjä sekä energia- ja ravintoainesisältöjen tarkkaa vertailua. Nämä eivät tue tervettä ruokasuhdetta ja voivat heikentää luonnollista nälän- ja kylläisyyden säätelyä sekä lisätä hallitsemattoman syömisen riskiä. (28)
Kysymyksiä asiakkaan ruokatottumusten kartoittamiseen
- Millainen on tavallinen päiväsi ruokailujen suhteen?
- Kerro, miten ja mitä yleensä syöt?
- Miten kuivailisit omia ruokatottumuksiasi?
Useimmat lihavat asiakkaat toivovat apua painonhallintaan ja hyvin harva asiakas haluaa olla lihava. Tästä huolimatta painon puheeksi ottaminen voi saada asiakkaassa aikaan torjuvan ja loukkaantuneen reaktion. Painoon liittyvä syrjintä ja leimaaminen ovat yleistä ja kun paino otetaan puheeksi, asiakkaalle voivat palata mieleen aikaisemmat ikävät muistot ja tunteet. (16)
Lihava asiakas yleensä tietää olevansa lihava ja kokee usein syyllisyyden, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteita lihavuutensa vuoksi. Tällöin asiakas voi kokea painon puheeksi ottamisen alentavana ja se voi vahvistaa edellä mainittuja tunteita. Jokainen asiakas ansaitsee tulla kohdatuksi tasa-arvoisesti painosta riippumatta. Ennakkoluuloton, utelias ja kunnioittava asenne on hyvä lähtökohta painon puheeksi ottamiselle. (27)
Painon puheeksi ottaminen helpottuu, kun ammattilainen kysyy, mitä asiakas itse ajattelee omasta painostaan ja on valmis kuuntelemaan ja ymmärtämään asiakkaan yksilöllisiä kokemuksia. Keskustelussa voi hyödyntää motivoivan haastattelun periaatteita ja kysy-kerro-kysy -periaatetta. Sisäinen motivaatio painonhallintaan herää asiakkaan omista sanoista, ei ohjaajan neuvoista. (16)
Kysymyksiä painon puheeksiottamiseen
- Mitä ajattelet omasta painostasi?
- Oletko itse huomannut painossasi tapahtuneen muutoksia viime aikoina?
- Miten painosi on muuttunut eri elämänvaiheissa?
- Millä tavoin olet pyrkinyt vaikuttamaan painoosi?
- Toivotko apua painonhallinnan tueksi?
Vajaaravitsemuksella tarkoitetaan elimistön tarpeeseen nähden liian niukkaa tai yksipuolista energian tai ravintoaineiden saantia. Vajaaravitsemuksen myötä paino usein laskee, lihasvoima heikkenee ja sairauksista toipuminen hidastuu. Myös mielialan lasku, väsymys, haavojen hidas parantuminen tai painehaavan syntyminen voivat olla merkkejä vajaaravitsemuksesta.
Ravitsemushoitosuosituksen mukaan asiakkaan vajaaravitsemusriskin seulonta tehdään ensimmäisellä vastaanottokäynnillä ja jatkossa hoitosuunnitelman mukaan. Vuodeosastolla jokaisen potilaan vajaaravitsemusriski seulotaan viimeistään toisena hoitopäivänä ja se toistetaan 5–7 vrk välein sekä sairaala- ja osastosiirtojen yhteydessä. Kuntoutuslaitoksissa ja kotihoidossa asiakkaan vajaaravitsemuksen riski seulotaan yksilöllisen suunnitelman mukaan vähintään 3–6 kk välein. (24)
Arvioi vajaaravitsemuksen riski erityisesti asiakkailta, joiden*
- painoindeksi on 20,5 tai vähemmän (yli 65-vuotiailla alle 23)
- paino on laskenut tahattomasti
- ruuan määrä on vähentynyt esimerkiksi ruokahaluttomuuden tai ruuansulatusongelmien vuoksi
- sairaus lisää vajaaravitsemuksen riskiä
*Mukaillen NRS 2002 ja MNA -menetelmä
Myös hyvin yksipuolinen, vähän ravintoaineita sisältävä ja energiarikas ruokavalio lisää vajaaravitsemuksen riskiä. Vajaaravitsemusriskissä oleva asiakas voi olla myös ylipainoinen tai lihava. Tällöin huomiota tulee kiinnittää ruokavalion monipuolisuuteen sekä riittävään proteiinin saantiin.
Miten selvittää asiakkaan ruokatottumuksia?
Asiakkaan ruokatottumusten selvittämiseen voi käyttää haastattelua, ruokapäiväkirjaa tai ruoankäyttökyselyä. Auta asiakasta huomaamaan, mitä hyvää asiakkaan nykyisessä ruokavaliossa on. Huomiota voi kiinnittää esimerkiksi säännölliseen ateriarytmiin, kasvisten ja hedelmien käyttöön tai vähärasvaisiin maitovalmisteisiin. Huomioi myös asiakkaan aikaisemmat ruokavaliomuutokset ja kokeilut. (24)
Kysymyksiä ruokatottumusten arviointiin
- Mitä ajattelet omasta ruokavaliostasi?
- Mitä hyvää ruokavaliossasi on?
- Onko ruokavaliossasi jotain, mihin toivoiset itse muutosta?
- Millaisia ruokavaliomuutoksia olet tehnyt tai kokeillut?
- Mikä on auttanut sinua onnistumaan aikaisemmissa ruokavaliomuutoksissa?
- Mitä olet oppinut aikaisemmista ruokavaliomuutoksista tai -kokeiluista?
Mitä asiakas tietää ruokavalion vaikutuksista terveyteen?
Keskustelkaa täysipainoisen ruokavalion hyödyistä asiakkaan terveyden, työ- ja toimintakyvyn sekä elämänlaadun kannalta. Keskustelussa voi hyödyntää motivoivan haastattelun periaatteita ja kysy-kerro-kysy -periaatetta. Näytä, että välität – vältä syyllistämistä. (12)
- Mitä ajattelet verenpaineestasi/veren rasva-arvoistasi/painostasi jne.?
- Mitä hyötyä sinulle voisi olla verenpaineen laskusta/veren rasva-arvojen laskusta/painon laskusta jne.?
- Millä tavoin olet pyrkinyt vaikuttamaan verenpaineeseesi/veren rasva-arvoihisi/painoosi jne.?
- Mitä tiedät ruokavalion vaikutuksista terveyteen/verenpaineeseen/veren rasva-arvoihin/painonhallintaan jne.?
- Toivotko apua verenpaineen alentamisen/veren rasva-arvojen alentamisen/painonhallinnan jne. tueksi?