Siirry sisältöön

Elintapaohjauksessa keskeisiä teemoja ovat ravitsemus, liikkuminen, uni ja päihteet. Terveyttä edistävät elintapamuutokset hyödyttävät erityisesti niitä, jotka ovat sairastuneet, tai joilla on kohonnut riski sairastua kansantauteihin(1). Elintapamuutosten tekeminen voi olla haastavaa. Asiakkaalla voi olla myös liian tiukka asenne elintapamuutosta kohtaan. Ammattilainen voi kuitenkin tukea asiakasta muutoksessa.(3)

Kuva: Liikkuva aikuinen/Jussi Judin

Elintapaohjauksen ohella puhutaan terveys- ja/tai liikuntaneuvonnasta, ravitsemusohjauksesta tai hyvinvointivalmennuksesta. Terveydenhuoltolain mukaan terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin(4).

Elintapaohjauksella tarkoitetaan yksilöön tai ryhmään kohdistuvaa ohjausta, jonka tavoitteena on saada aikaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä pysyviä elintapamuutoksia.

Tässä käsikirjassa elintapaohjaus on yläkäsite, jonka alle kuuluu suppeampina osa-alueina esimerkiksi liikuntaneuvonta ja ravitsemusohjaus.

Kokonaisvaltaisessa elintapaohjauksessa huomioidaan elintavat laaja-alaisesti, mutta asiakkaan tarpeet ja toiveet ratkaisevat lopulta sen, mitä teemoja ohjauksessa painotetaan.

Elintapaohjausta toteuttavat terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi myös mm. kuntien liikunnanohjaajat. Elintapaohjausta voidaan toteuttaa yksilö- ja ryhmäohjauksena ja joskus ohjausmuotojen yhdistäminen voi olla paras ratkaisu(1,5). Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat keskeisiä tekijöitä elintapaohjauksen kehittämisessä.  Lisäksi tarvitaan systemaattinen toimintamalli elintapaohjauksen toteuttamiseen, joka sisältää käytössä olevat elintapaohjauksen ja omahoidon tuen menetelmät – ja tähän tarpeeseen vastaa elintapaohjauksen käsikirja.(1-2)